# Alokas haastattelee
**URL:** https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425
**Category:** Viihde
**Tags:** alokas-haastattelee, alokas, sijoittaja-alokas, haastattelu, sijoittajahaastattelut
**Created:** [Lokakuu 8, 2022, 7.58am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425 "2022-10-08T07:58:38Z")
**Posts on this page:** 12
**Page:** 33
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Heinäkuu 17, 2026, 7.51am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/948 "2026-07-17T07:51:43Z")
**191. Farseer**
Farseer on monille tuttu niin Inderesin kuin Sijoitustiedon foorumeilta, mutta myös blogeistaan, YouTube-kanavaltaan ja muusta aktiivisesta sisällöntuotannostaan. Toisin sanoen hän tuottaa meille paljon monipuolista materiaalia iloksi ja hyödyksi. 🙂
Arvostan Farseerin sijoitusaiheisia tekstejä ja videoita, koska ne ovat selkeitä, loogisia, maanläheisiä ja konstailemattomia. Esimerkiksi hänen videonsa ovat aitoja, eivätkä ne perustu klikkihakuisuuteen, ne ovat asiapitoisia olematta kuitenkaan tylsiä – päinvastoin, ne ovat ennen kaikkea mielenkiintoisia. 🙂
Itse syyllistyn tähän, kuten varmasti moni muukin, eli asioiden turhaan vaikeaksi tekemiseen. Farseerin sijoittamisessa sen sijaan mielestäni korostuu keskittyminen olennaisiin perusasioihin sekä rauhallinen ja johdonmukainen tekeminen ilman tunneperäistä hätäilyä. 🙂
**1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.**
Olen Esko, syyskuussa 40 vuotta täyttävä espoolainen. Arki menee pelatessa ja sijoittaessa, jonka lisäksi tulee reissailtua vaihtelevan aktiivisesti. Vihaan kylmää, joten kakkoskämppä löytyy Espanjasta. Tosin en ole tänä vuonna vielä ehtinyt siellä käymään - varmaan marraskuussa sitten. Olen perusluonteeltani laiska ja mukavuudenhaluinen, joten siihen nähden olen saanut ihmeen paljon aikaan.
**2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.**
Olin 14-vuotiaana mukana isoveljien kanssa Voitto kotiin-nimisessä visailuohjelmassa. Voitimme viisi ensimmäistä visailua, mutta semifinaalissa tuli tie vastaan. Voittajatiimin jäsenet saivat kaikki auton, me saimme 30 tai 40 ässäarpaa kukin eikä sen jälkeen ole ässäarpoja tullut ostettua. Eikä autoa.
Kävin 6-vuotiaana pikkupoikana avaamassa ensimmäisen pankkitilini yksin Säästöpankissa säästöpossun kanssa. Tuohon aikaan ei oltu niin tarkkoja ja tili aukesi, mutta toisella käyntikerralla piti ottaa äiti mukaan että saatiin homma maaliin.
Suomen Keskustanuorista eläköityessäni he muistivat minua kultaisella ansiomerkillä. Lienen ainoa ihminen joka on saanut kyseisen tunnustuksen ja asunut koko jäsenyyden ajan Helsingissä (muutin Espooseen 2017).
**3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?**
Historian tutkiminen ja yhteiskunnan seuraaminen on selkeästi yksi pitkäaikainen mielenkiinnon kohde, onhan sitä maisterikin suoritettu poliittisesta historiasta Helsingin yliopistolta. Sain aikoinaan kipinän historian tutkimiseen pikkupoikana Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot-sarjakuvista.
Pelaaminen laidasta laitaan on aina vienyt suuren osan ajastani. Tähän on vuosien varrella sisältynyt pokerin lisäksi lautapelejä, keräilykorttipelejä, shakkia, tietokonepelejä, 8-bittistä Nintendoa ja 16-bittistä Sega Megadrivea. Nimimerkkini Farseer tulee Warcraft 3:sta, jota pidän edelleen maailman parhaana tietokonepelinä.
Kolmas on vaikeampi. Kai tähän kolmanneksi voisi laittaa pitkät kävelylenkit. Usein tulee niillä kuunneltua samalla joko musiikkia, podcasteja tai äänikirjoja.
**4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?**
Minulla päivät vaihtelevat laidasta laitaan unirytmien ja tekemisen mukaan, mutta tässä voisi olla tavallinen työpäivä:
Herään keskimäärin joskus 12.30, jonka jälkeen tsekkailen nopeasti päivän pääuutiset ja salkun tilanteen. Sen jälkeen wolttaan sushia kotiin, jota odotellessa teen nopean videon ajankohtaisesta aiheesta ja lataan sen youtubeen.
Tuon jälkeen on yleensä omaa aikaa, jota käytän esimerkiksi poreammeessa oleskeluun tai tietokonepeleihin. Tässä tulee usein myös selailtua sijoitusfoorumeita. Siinä seitsemän maissa on hyvä ennen työpäivää syödä kohtuullisen kokoinen ateria.
Paras aika aloittaa pokeriturnaukset on noin klo 20. Tavanomaisesti lopettelen pelit kello kahteen mennessä riippuen hieman turnausmenestyksestä ja viimeisten, hitaampien turnausten kestosta.
Tämän jälkeen on hyvä käydä lyhyellä yökävelyllä tasoittamassa ajatuksia. Ja sitten sänkyyn, missä kuluu usein jakso jotain hömppäsarjaa ennen nukahtamista.
**5. Millainen olet sijoittajana?**
Teen hommat usein fiilispohjalta ja intuitiolla. Kuten muussa elämisessä, olen sijoittajana ja pelaajana melkoisen laiska, joten välillä jää hommat tekemättä.
Numeroiden suhteen olen tarkka ja pyrin kiinnittämään huomioni pöhinälauseiden ja tyhjien lupausten sijaan raakaan numerodataan. Vaihtelevalla menestyksellä.
Pyrin myös löytämään sellaisia spotteja, mitkä muilta jäävät käyttämättä.
**6. Millainen sijoitushistoriasi on?**
Ensimmäisen kerran seurasin pörssikursseja lehdistä ja tekstitelevisiosta yläasteikäisenä, valinnaisen kaupallisten kurssin innoittamana. Rahaa ei tuolloin ollut oikealla rahalla pelaamiseen, mutta joihinkin Kauppalehden kilpailuihin tuli osallistuttua.
Avasin Nordnettiin salkun 2008-09 vuodenvaihteessa, mutta tuolloin salkun avaamisessa kesti viikkoja ja kurssit ehtivät nousta 20 prosenttia. Se harmitti niin paljon, etten sitten lähtenyt siinä kohtaa sijoittamaan osakkeisiin. Sen sijaan laitoin myöhemmin rahat ASP-tilille, koska riskitön ja verovapaa 5% korko oli houkutteleva.
Uusi yritys osakesijoittamiseen tuli 2017, kun ASP-tilin täyttämisen jälkeen olla paljon rahaa käyttötilillä. Siitä eteeenpäin matkasta voi lukea tarkemmin Sijoitustiedon blogista, mutta matkalla on luonnollisesti ollut onnistumisia ja epäonnistumisia.
**7. Millainen salkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi hajautusta?**
Viimeisin salkun sisältöpäivitys löytyy tuolta: [Mitä sinulla on salkussa? - #4390 käyttäjältä Farseer](https://forum.inderes.com/t/mita-sinulla-on-salkussa/1246/4390) . Se on myös avoimena Nordnet Socialissa (ent. Shareville) nimimerkillä farseerfinland jos kiinnostaa seurata. Suurimmat omistukset ovat tällä hetkellä siis Citycon, Anora ja Duell.
Hajautus on itselläni maantieteellisesti olematonta sijoitusten keskittyessä 90-prosenttisesti Suomeen. Toimialahajautus sen sijaan on mielestäni varsin hyvä. Haasteena viime vuosina on ollut Suomen pörssi pienyhtiöiden matalalento, joka on tehnyt niihin keskittyneen salkun navigoinnista varsin haastavaa. Olen harkinnut kuukausisäästöjen aloittamista Suomen ulkopuolelle indekseihin ja siten vähitellen salkun hajauttamista, mutta se on jäänyt toistaiseksi suunnitelman tasolle.
**8. Mitkä kaksi osaketta myit viimeksi? Kerro myös sinun myyntiperusteesi.**
Näitä kahta kevensin viimeksi:
Vincit - noin tunti tämän erän ostamisen jälkeen tullut osari oli huono ja myin äkkiä laitaan ennen kuin se karkasi.
Saga Furs, kurssi nousi hetkellisesti 16 euroon ja omaan seuraavaan suunniteltuun vähennystasooni.
Viimeisimpiä täysiä myyntejä pois salkusta olivat Auroora (listautumisesta saadut osakkeet pikavoittomielessä) ja Telia (kurssi nousi mielestäni jo kalliille tasolle).
**9. Miten seuraat jo salkussa oleviasi yhtiöitä, jos jätetään pois laskuista ”kvartaaliraportoinnit”?**
Seuraan uutisia Kauppalehdestä ja Nordnetin markkinauutisista. Seuraan myös yhtiöketjuja Inderesin foorumilla ja Sijoitustiedossa. Osavuosikatsausten aikaan pyrin löytämään hetken tutustuakseni salkkuyhtiöiden tuoreisiin lukuihin. Vuosikertomuksiin pyrin myös tutustumaan, mutta on myönnettävä että viime aikoina se on jäänyt aika vähälle.
**10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?**
Löydän jonkin arvostusluvuiltaan mielenkiintoisen firman ja alan tutkimaan sitä enemmän. Jos kokonaisuus näyttää hyvältä ja on rahaa niin lätkäisen salkkuun. Esimerkiksi Saga Fursissa syynä oli viime syksynä arvostukseen nähden todella vahva tase, Deutsche Bankissa aikoinaan vuosia sitten naurettavan matalat arvostusluvut (P/E 5 ja P/B 0,25) ja monessa toistaiseksi huti menneessä osakkeessa luotto Suomen talouden käänteeseen, joka vivuttaisi yhtiön arvon uusiin lukemiin.
**11. Mitkä ovat sinun kolme suurinta vahvuuttasi sijoittajana? Mikä olisi mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana ja miksi?**
Selkeästi vahvin puoli on matemaattinen perusosaaminen. Minulla on todella hyvä päässälaskutaito ja kyky lukea numeroita nopeasti.
Toinen on kylmähermoisuus. En mene helposti paniikkiin ja yleensä uskallan kulkea omaa tietäni.
Kolmas vahvuus on se että en yleensä oleta asioita. Jos en tiedä asiaa ja pidän sitä olennaisena esimerkiksi sijoituspäätöksen tekemisen osalta, kysyn sitä. Kannattaa oppia myös muiden virheistä kuin maksaa itse oppirahoja.
Suurin kehittämisen osa-alue: Pitäisi olla ahkerampi ja löytää uusia motivaation kohteita. Perusluonteeltani olen todella laiska ja kaikki asiat mitkä tuntuvat työltä eikä niistä ole automaattisesti tulossa mitään palkintoa jäävät usein tekemättä.
**12. Kerro noin 100 sanaan per yhtiö, millaisia ne ovat mielestäsi sijoituskohteena:**
- **Anora**
Alkoholiyhtiöiden alisuoriutuja. Anora muotoutui, kun vähän pöhöttynyt vanha suomalainen valtionyhtiö meni kimppaan norjalaisen toisen pöhöttyneen vanhan valtionyhtiön kanssa. Ostivat ylihinnalla Tanskasta viiniyhtiön, toivottavasti eivät osta enää lisää. Larsenin konjakit myivät kovaan hintaan. Tästä huolimatta tekee jonkinlaista positiivista tulosta. Arvostus on edelleen varsin matala etenkin taseperusteisesti, osin ansaitusti.
Kunnon tehostamisella ja turhien suiden irtisanomisilla yhtiö pystyisi tekemään vähintään kaksinkertaista tulosta. Todennäköisesti reippaasti parempaa. Hyvällä johdolla ja osaavalla brändäyksellä kossustakin saisi varmasti lisää katetta irti. Heräisivätkö omistajat Ruususen unesta ja laittaisivat toimivaan johtoon vauhtia? Omistuksesta kuitenkin enää pieni osa on valtio-omistajilla (noin 20% osuus Solidiumilla).
- **Citycon**
Kissamiehen temmellyskenttä. Radikaalisti aliarvostettu kiinteistösijoitusyhtiö, joka on pääomistajansa toimesta ajettu kriisistä toiseen ja jonka luottoluokitus sekä pörssikurssi on sen takia ajettu roskapönttöön. Seurauksena Cityconin ulkoisen pääoman hinta on noussut liian korkealle.
Koska G City / Katzman (Kissamies) omistaa nyt yhtiöstä melkein 87 prosenttia, on kysymys lähinnä nyt siitä miten hyvin jäljellä olevien pienomistajien perse kestää merivettä. Ilmarisen kantti ei kestänyt, työeläkeyhtiö antautui kiristyksen edessä ja jätti laivan, joten jäljellä on enää piensijoittajia.
1,10 euroa on jaettu pääomanpalautuksia ja 1,09 eurolle on valtuutus. Yhtiön taloustilanne on näiden seurauksena huteralla pohjalla, mutta arvostuskin on erittäin matala. Tämän firman kyydissä ei tule tylsää, mutta pettymyksiin on syytä olla valmis. Kissamies haluaa tämän firman ja voi olla, että “todellinen” Cityconin osakkeen arvo päätetään vielä välimiesoikeudessa.
- **KH Group**
Yksi Helsingin pörssin potentiaalisista käänneyhtiöistä, jonka aiemmin suurimman omistuksen osalta käänne tuli vain pahempaan: huonekaluyhtiö-Indoorista kuitattiin kymmenien miljoonien eurojen alaskirjaukset ennen firman saattohoitoon laittamista.
Yhtiö muodostuu nyt kahdesta palasesta: KH Koneista joka vuokraa ja kauppaa rakennusteollisuuden kalustoa ja pienemmästä Nordic Rescue Groupista joka keskittyy pelastusajoneuvojen suunnitteluun ja valmistukseen. Jäljellä olevat liiketoiminnot ovat terveellä pohjalla, mutta NRG:lle ei ilmeisesti löytynyt hyvään hintaan ostajaa.
Tämäkin firma odottelee isosti rakentamisen syklin kääntymistä parempaan. Mutta perinteisenä kysymyksenä on heitettävä: onko tälle firmalle Ruotsin liiketoiminnot siunaus vai kirous?
**13. Mitkä ovat olleet sijoittamisessa ikimuistoisempia hetkiä, ja miksi?**
Ehkä pahimmat painajaiset on saatu Kamuxin joskus klo 18.20 ajoitetusta negatiivisesta tulovaroituksesta päivää ennen tulosjulkistusta. En ihan ehtinyt heittää koko roskaa laitaan ennen huutokaupan alkua ja sekin maksoi tonnin.
Muuten ehkä sijoittamisessa parasta ovat yhteisölliset miitit ja hyvin järjestetyt tapahtumat ja niissä tavatut ihmiset. Itse sijoittaminen on usein niin tavanomaista peruspuurtamista, että siitä ei jää helposti muistikuvia.
**14. Mitä aloja ja yhtiöitä tällä hetkellä erityisesti seuraat Helsingin pörssissä, ja miksi? Ja mitä aloja vastaavasti karttelet?**
En erityisesti tarkkaile mitään aloja, mutta periaatteessa rakennusyhtiöt kiinnostaisivat näin syklin pohjalla mikäli kestäviä positiivisia uutisia tulisi esiin.
Yksittäisissä yhtiöissä ehkä houkuttelevampana pidän salkun ulkopuolelta Lindexin ja Aallon Groupia. Mutta kun pelimerkit ovat jo pörssissä, niin en jaksa aktiivisesti etsiä uusia kohteita.
Tällä hetkellä kartan pankkiosakkeita. Niiden arvostus paperilla näyttää kohtuulliselta P/B-lukua lukuun ottamatta. Mutta emme ole nähneet pankkikriisin poikastakaan useampaan vuoteen. Kun kriisit ja Ukrainan sota joskus loppuvat, niin sitten on taas helppo arvata että kertyneitä laskuja laitetaan pankkien niskaan. Nykyinen supersykli ei pankeilla jatku loputtomiin.
**15. Pelaat pokeria ([Farseerin pokeriblogi: 2026](https://pokeriblog.blogspot.com/2026/)), kertoisitko pelihistoriastasi, ja siitä millainen rooli, sillä on tällä hetkellä elämässäsi?**
Olen pelannut pokeria jo yli 20 vuotta, ensimmäiset nettipokerit tuli pelattua 2004 tai 2005. Hitaasti tuottoisasta harrastuksesta tuli pääasiallinen tulonlähde ja jo vuonna 2009 suurin osa tuloista tuli pokerista. Pelimäärät ovat olleet varsin pieniä ja pääpelinä minulla ovat turnaukset, pääosin Texas Hold’em mutta myös Pot Limit Omaha ja Omaha Hi-Lo. Livepokeriturnauksia pelaan kun voitan niihin turnauspaketteja, yleensä 2-5 kertaa vuodessa.
Voittoa on rahapeleistä kertynyt vuosien varrella noin miljoona euroa. Mutta toki se ei ole valtava summa, kun sen jakaa pelivuosilla. Pokeri on kuitenkin ollut siitä hyvä “ammatti”, että se on joustanut opintojen ja jaksamisen mukaan. Tällä hetkellä koitan saada tunteja sisään, mutta se on osoittautunut vaikeaksi. Olen niin vahvasti fiilispelaaja että kun pelaaminen ei maistu niin ei siitä oikein tule mitään. Ja toisaalta rahallisesti ei ole enää entisen kaltaista nälkää peleille.
**16. Olet tehnyt hyviä sijoitusaiheisia videoita YouTube-kanavallesi ([https://www.youtube.com/@FarseerFinland/videos](https://www.youtube.com/@FarseerFinland/videos)). Mikä sinua motivoi tekemään videoita, ja mitä niiden tekeminen antaa sinulle? Entä millaisia videoita on jatkossa luvassa?**
Olen jo 20 vuotta blogittanut erilaisista asioista: enimmäkseen pokerista, sijoittamisesta tai politiikasta. Kirjoittaminen ja asioiden laittaminen muistiin ovat siten tavallaan tulleet itselleni luonnostaan. Youtube-videoiden tekeminen lähti liikkeelle kokeiluna tuossa muutama kuukausi sitten, kun sain myötähäpeästä kuristusotteen ja postasin ensimmäisen videot maaliskuun lopulla.
Ehkä tässä on myös tausta-ajatuksena se, että yhtiöiden läpikäynnistä saa enemmän kun ajatukset postaa esiin ja saa palautetta näkemyksistä. Aiemmin olen tehnyt vain tekstipohjaisia blogeja kuvien tuella, joten on jännä nähdä että olisiko tällaiselle “low effort”-videomateriaalille kysyntää.
Aikoinaan kammoksuin youtube-videoiden tekoa kolmesta syystä: minulle uskoteltiin, että hyvän 10 minuutin videon tekoon menee 8 tuntia. Kenellä moiseen olisi aikaa? Toisena syynä oli myötähäpeä ja fiilis että eihän näissä videoissa tule mitään uutta asiaa. Ja kolmas syy oli se että vihasin kuunnella omaa ääntäni nauhoitettuna. Kahteen viimeiseen on tullut tässä hyvin siedätyshoitoa, kun palaute on ollut voittopuolisesti positiivista.
Tässä vieläkin mennään ajatuksella “heitetään asioita seinään ja katsotaan mikä tarttuu”. Eli testataan millainen sisältö toimii ja toisaalta että mitä on hauska tehdä.
**17. Onko sinulla euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita sijoittamisessa? Ja miten hyödynnät tai aiot hyödyntää kertyvää varallisuuttasi elämässäsi?**
Aiemmin minulla oli kieli poskessa heitetty miljoonan euron tavoite blogissa, joka ei ainakaan siinä aikamääreessä toteutunut. Nykyisellään minulla on ollut tavoite saavuttaa 7 prosentin tuotto pörssisijoituksissa verojen ja kulujen jälkeen yli syklin. Siitä ollaan jonkin verran tällä hetkellä jäljessä ensimmäisen 9,5 vuoden osalta.
Taloudellinen itsenäisyys on itselleni ollut aina tärkeä asia. En halua olla tilanteessa, jossa olen taloudellisesti riippuvainen muista. Rahaa pyrin käyttämään niin, että sille saisi hyvää vastinetta, helpompaa elämää ja mukavia kokemuksia. Olen koittanut vähentää tavaran hankkimista nurkkiin, kun olen huomannut ettei monelle tavaralle pidemmän päälle ole ollut käyttöä. Mutta minulle on myös tärkeää että minulla on mahdollisuus taloudellisesti irrottautua arjesta vaikka pidemmäksi aikaa, jos niin haluan.
**18. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet joudu esim. FOMO:n valtaan?**
Ei tunteita pysty itsessään hallitsemaan, mutta niiden vaikutusta tekoihin voi koittaa hallita. FOMO iskee välillä, mutta kun katsoo firman luvut ja toteaa, että tämän arvostushan on ihan posketon, niin se usein katoaa nopeasti.
Ja toisaalta monia asioita ei tarvitse päättää heti. Vaikka Väyrysen lausahdukselle politiikassa “nukun yön yli” on naureskeltu, olen huomannut että se sopii moneen asiaan.
**19. Alokas on huomannut, että sinulla on hyvä taito skannata yhtiöitä nopeasti ja osuvasti. Osaat muutenkin poimia olennaiset huomiot nopsaan. Miten onnistut siinä – voisitko antaa muutaman vinkin?**
Osa asioista juontaa tuohon hyvään numeropäähän. Mutta asioita voi oppia. Kannattaa nopeata analyysia tehdessä koittaa keskittyä olennaiseen ja jättää epäolennainen ESG-teksti ja muu sivuhuomioon.
Toisaalta on vahvuus, jos pystyy ja jaksaa analysoida yhtiöitä syvällisesti. Ja tässä kohtaa huomautan, että jos jotain asiaa ei tiedä niin ei ole häpeäksi sitä kysyä. Foorumilta usein saa vastauksen nopeasti ja useimmiten se osuu oikeaan (tai sitä korjataan muiden taholta).
**20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?**
Haluan kiittää Inderesiä mukavista aiemmista tapahtumista ja foorumia hyvästä sisällöstä ja aktiivisista käyttäjistä. Toki lisääkin aktiivisia käyttäjiä mahtuisi mukaan. Täältä löytyy usein nopeasti ajankohtainen tieto yhtiötapahtumista.
Ja nähdään 25.7 pidettävässä käyttäjämiitissä, tulkaahan joukolla mukaan ainakin Teerenpeleihin!
* * *
Kiitoksia paljon Farseer!
Vielä haluan kiittää Farseeria hänen vastauksistaan sekä hänen blogeistaan, videoistaan ja aktiivisuudestaan sijoitusfoorumeilla. 🙂
Suomalainen sijoittajayhteisö tarvitsee Farseerin kaltaisia tekijöitä, jotka avaavat sijoitusasioita selkeästi ja keskittyvät olennaiseen ilman turhan vaikeita ilmaisuja tai lillukanvarsia.
Kiitoksia ja hauskaa perjantaita!
---
### Author:  [@Farseer](https://forum.inderes.com/u/Farseer)
#### Post date: [Heinäkuu 18, 2026, 2.43pm UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/949 "2026-07-18T14:43:04Z")
Kiitoksia Sijoittaja-alokkaalle haastattelusta ja mielenkiintoisista kysymyksistä. Hetken sait hätistellä kysymyksien kanssa, mutta lopultakin sai vastailtua.
Jonkin verran tuli itselleni kirjoitusvirheitä ja pari ajatusvirhettä, mutta ne eivät muuta tekstin sisältöä - pitkissä kirjoituksissa tulee sokeaksi virheilleen ja kuten gradussa, palautettu ja hyväksytty gradu on parempi kuin täydellinen gradu mikä ei tule koskaan palautetuksi. Sama meno on myös videoilla, muutama kömmähdys tai ajatusvirhe ei estä videon julkaisua.
Laitoin vielä haastattelun käännettynä tekstistä ääni- ja videomuotoon youtubeen. Siellä voi myös esittää lisää kysymyksiä, ajattelin vääntää Q&A-videon kasaan lähiviikkoina:
[ ](https://www.youtube.com/watch?v=6C2-okX1DJ0)
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Heinäkuu 24, 2026, 8.31am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/951 "2026-07-24T08:31:18Z")
**192. Osinkosampo**
Osinkosampo on varmasti monille tuttu kaveri Äxästä. Hän julkaisee motivoivia ja mielenkiintoisia nostoja eri yhtiöistä sekä sijoittamisesta yleisemmin. Hänen tviiteissä ei aina varsinaisesti ole välttämättä uutta tai “erikoista” tietoa, vaan usein tärkeitä oivalluksia ja näkökulmia, jotka saavat katsomaan tuttuja asioita uudesta kulmasta tai muistuttavat sellaisista perusasioista, joita ei vain ole tullut itse ajatelleeksi. Häneltä kyllä tulee myös ajankohtaisia ja tärkeitä nostoja myös markkinatapahtumista, joten siksikin häntä kannattaa seurata Äxässä.
Mielestäni hän omalla toiminnallaan edistää suomalaisen sijoittajayhteisön pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, mikä voi vähentää hätiköityjä ratkaisuja, kuten sokeaa FOMO-sijoittamista. Hänen julkaisuissaan on usein myös filosofista ja psykologista näkökulmaa sekä muistutuksia sijoittamisen perusperiaatteista. Ne ovat erityisen hyödyllisiä uusille sijoittajille, mutta tekevät hyvää myös kokeneemmille, koska perusasiat unohtuvat helposti.
Kaiken kaikkiaan Osinkosampo on mielestäni rauhallinen ja pitkäjänteinen sijoittaja, jonka julkaisuista löytyy hyödyllisiä ajatuksia niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin sijoittajille.
**1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.**
Taustallani on monipuolinen ura eri puolilla Suomea ja useilla eri toimialoilla, mikä on antanut laajan näkökulman elämään ja ihmisiin. Päälle nelikymppisenä olen löytänyt oman suuntani ja joutunut vähän pakostikin rauhoittumaan. Nykyisin painopisteeni ovat terveys, perhe, sijoittaminen ja mieluisat harrastukset, joiden kautta rakennan pitkäjänteisesti sekä hyvinvointia että taloudellista turvaa.
**2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.**
1. Olen introvertti, mutta olen vuosien varrella oppinut peittämään sen hyvin.
2. Minulla on seinällä Gallen-Kallelan Sammon taonta.
3. En juuri lue kirjoja, mutta silti suurin osa ajastani kuluu lukemiseen.
**3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?**
Sijoittamisen lisäksi minua kiinnostavat filosofia, psykologia, historia, tähtitiede, matkailu ja 3D-tulostus. Filosofia ja psykologia näkyvät myös sijoitusajattelussani, sillä ne auttavat tunnistamaan omia ajatusvinoumia ja pysymään rauhallisena markkinoiden heilahdellessa. Historia opettaa näkemään pitkiä syklejä ja toistuvia ilmiöitä. Tähtitiede muistuttaa mittasuhteista, matkailu avartaa näkökulmaa ja 3D-tulostus on mieluisa käytännönläheinen vastapaino numeroiden ja analyysin parissa vietetylle ajalle.
**4. Millainen olet sijoittajana?**
Olen luonteeltani analyyttinen sijoittaja, ja seuraan päivittäin teknologian kehitystä ja uusia keksintöjä, koska uskon sen antavan etulyöntiaseman sijoituskohteiden arvioinnissa. Sijoitustyylini yhdistää kärsivällisyyden ja ketteryyden, sillä osa yhtiöistä on salkussani pitkäjänteisesti, kun taas toiset saattavat vaihtua nopeastikin markkinatilanteen mukaan. Inhoan riskiä ja siksi pyrin tekemään pohjatyöni kunnolla.
**5. Millainen sijoitushistoriasi on?**
Aloitin sijoittamisen reilu 15 vuotta sitten, kun sain työkaverilta Nordnet-koodin ja sillä taisi saada Nokian osakkeen. Huomasin nopeasti, ettei pienillä summilla ja suurilla välityspalkkioilla tee muuta kuin tappiota. Korona-romahduksessa innostuin sijoittamisesta kunnolla ja opiskelin runsaasti ilmaista materiaalia. Kokeilin treidaamista, mutta kärsivällisyyteni ei riittänyt siihen, joten siirryin ensin osinkosijoittajaksi ja sitten arvosijoittajaksi. Matkan varrella huomasin kykyni löytää uusia markkinoita ennen muita, minkä myötä siirryin kasvusijoittajaksi. Nykyään liikun näiden tyylien välimaastossa syklin mukaan.
**6. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi holdata kahta salkkusi osaketta viisi vuotta, mitkä valitsisit ja miksi?**
Salkkuni on tällä hetkellä varsin laaja, lähes 30 yhtiötä. Tämä johtuu käynnissä olevasta rotaatiosta, joka on jatkunut jo pari kuukautta. Koen, että arvostuskertoimet ovat monin paikoin pilvissä, joten laaja hajautus on minulle keino hallita riskiä siihen asti, kunnes markkinoiden suunta selkiytyy. Jos joutuisin valitsemaan vain kaksi osaketta viiden vuoden holdaukseen, valitsisin JPMorganin ja Freeport-McMoRanin. JPMorgan on maailman suurin pankki, ja historia on osoittanut, että se selviää kriiseistä toistuvasti vain entistä vahvempana, kun se kerää heikommista kermat päältä. Freeport-McMoRan puolestaan on yksi maailman suurimmista kuparintuottajista, ja kupari on niin sähköistymisen kuin teknologisen kehityksenkin kannalta kriittinen raaka-aine, jota ilman koko kehityksen vauhti hidastuu.
**7. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös sinun ostoperusteesi.**
Viimeisimmät ostokseni olivat SPCX ja META. SPCX oli nopea, lyhyen aikavälin ”otetaan rahat pois”-kauppa, eräänlainen tähdenlento salkussa 😉. META puolestaan on pitkäjänteisempi valinta, sillä se omistaa valtavan määrän dataa, joka on tämän hetken arvokkaimpia resursseja.
**8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?**
Prosessini lähtee liikkeelle siitä, että seuraan päivittäin teknologia- ja tiedeuutisten otsikoita. Kun jokin uutinen herättää kiinnostukseni, silmäilen artikkelin nopeasti läpi ja arvioin, onko siinä potentiaalia kasvutarinaksi. Jos näin on, etsin alalta relevantit yhtiöt ja analysoin ne nopeasti. Mikäli analyysistä nousee jotain lupaavaa esiin, avaan salkkuun pienen position heti. Tämän jälkeen jatkan tutkimusta, ja sekä löydökset että osakkeen käyttäytyminen ratkaisevat, jääkö se salkkuun vain hetkeksi treidinä vai muuttuuko se pidempiaikaiseksi sijoitukseksi.
**9. Jos saisit käyttää sijoituspäätöksiä tehdessäsi vain neljää arvostuskerrointa, mitkä valitsisit ja miksi juuri ne?**
**PEG-luku:** Se kertoo heti, onko yhtiön arvostus linjassa sen kasvunäkymien kanssa.
**Profit Margin:** Yhtiön on lopulta tuotettava aitoa tulosta, eikä vain kasvatettava liikevaihtoa.
**Debt/Equity:** Se paljastaa yhtiön todellisen riskiprofiilin ja kyvyn selviytyä suhdannevaihteluista.
**Payout Ratio:** Osinkoyhtiöissä tämä varmistaa, että voitonjako on kestävällä pohjalla, eikä osinko ole uhattuna.
**10. Mitkä ovat kolme suurinta vahvuuttasi sijoittajana? Mikä on suurin kehityskohteesi, ja kenet valitsisit opettajaksesi auttamaan sen kehittämisessä, ja miksi juuri valitsit juuri hänet?**
Kolme suurinta vahvuutta ovat jatkuva tiedonjano, kiinnostus tieteeseen ja ajankäytön hallinta. Kehityskohde on psykologinen vahvuus, edelleen annan painoarvoa ihmisten mielipiteille ja se on johtanut virheisiin. En usko, että psykologista vahvuutta voi varsinaisesti kukaan opettaa, vaan se tulee pikkuhiljaa rutiineista ja aivojen uudelleen ohjelmoimisesta. Ensimmäinen askel on ongelman tunnistaminen.
**11. Kerro noin 10 sanaan per yhtiö, millaisia ne ovat mielestäsi sijoituskohteena:**
**Microsoft:** Yritysmaailman juggernautti, jonka tuotteita on vaikea korvata, vaikka halua olisi.
**Nvidia:** Mahdollisti 3D-pelit, Bitcoinin ja tekoälyn, seuraavaksi vuorossa robotiikka ja automaatio.
**SpaceX:** Kulttijohtajan tämän hetken lempilapsi, soveltuu erityisesti nopeisiin kauppoihin.
**12. Mistä nimimerkkisi Osinkosampo on saanut alkunsa?**
Suomalainen kulttuuri ja historia ovat minulle tärkeitä. Kun sijoittajana mietin, mikä olisi nykypäivän vastine Kalevalan kirjokannelle, sille rikkauksia takovalle koneelle, niin sehän on tietysti vakaalla pohjalla oleva, säännöllistä osinkoa maksava yritys. 😊
**13. Miten hyödynnät makrotaloudesta saatavaa dataa, uutisia ja muuta informaatiota sijoituspäätöksissäsi? Mitkä asiat ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä seurata?**
Seuraan kyllä uutisia päivittäin, mutta harvoin ne johtavat mihinkään toimenpiteisiin. Joskus yrityskohtaiset uutiset saavat minut tekemään nopeita päätöksiä yhtiön suhteen. ”Kaikki on jo hinnoiteltu osakkeen hintaan” on vale. 😊 Olen rakentanut itselleni sovelluksen, joka seuraa ja tiivistää makrotalouden minulle ja sen avulla pysyn rotaation edellä. Twitteristä saatan joskus tylsyyteen katsoa mitä siellä kirjoitellaan yhtiöistä ja tästä tavasta pyrin eroon.
**14. Mitkä ovat viisi tärkeintä tietolähdettäsi sijoittamisessa? Perustele valintasi. (Äxää ei saa mainita 😊)**
**Seeking Alpha:** Olen koonnut sinne ilmaisen portfolion itseäni kiinnostavista yhtiöistä, ja saan niistä tuoreimmat uutisotsikot suoraan sähköpostiini.
**Finviz:** Näen sieltä yhtiön keskeiset arvostusluvut yhdellä nopealla silmäyksellä.
**Oma sovellukseni:** Kerää automaattisesti tärkeimmät makrotalouden tiedot ja tiivistää ne helposti sulatettavaan muotoon.
**TechCrunch:** Sieltä luen ajankohtaiset teknologiauutiset.
[https://www.science.org/:](https://www.science.org/:) Täältä seuraan laajemmin tieteen kehitystä.
**15. Miten vältät sijoittamisen yleisimmät psykologiset sudenkuopat, kuten FOMO:n ja paniikkimyynnit?**
Jos minulle iskee FOMO, en jää odottelemaan sen kasvamista, vaan ostan osaketta heti pienen määrän, sitten voin myöhemmin rauhassa paniikkimyydä sen! 😉
Pienen position ottaminen on minulle konkreettinen tapa purkaa psykologinen paine. Kun minulla on yhtiötä edes pieni siivu, FOMO helpottaa välittömästi. Sen jälkeen pystyn taas katsomaan tilannetta analyyttisesti ja palaamaan lukuihin ilman tunteilua. Virheitä sattuu, mutta ei anneta sen lannistaa.
**16. Jos saisit antaa vain yhden neuvon ihmiselle, joka haluaa sijoittamalla rakentaa taloudellisesti turvallisen ja vapaan tulevaisuuden, mikä se olisi?**
Jos haluat kokeilla jotain uutta sijoittamisessa, tee se aina pienillä summilla. Jos strategia tai idea ei toimi pienellä pääomalla, se ei toimi isommallakaan. Pieni summa antaa kuitenkin mahdollisuuden oppia ilman, että virhe koituu kohtalokkaaksi koko taloudelliselle tulevaisuudellesi.
**17. Miksi sinä sijoitat? Onko sinulla konkreettisia tavoitteita sijoittamisessa esim. euromääräisiä tavoitteita?**
Sijoitan turvatakseni taloudellisen puolen elämästäni. En voi luottaa siinä muihin, enkä varsinkaan valtioon. Euromääräiset tavoitteet nousevat aina kun yhden tavoitteen saavutan.
**18. Alokas arvostaa erityisesti sijoitusfilosofisia viestejäsi ja tapaasi katsoa ja ajatella markkinoita. Mikä neuvo auttaisi Alokasta kaikkein eniten onnistumaan sijoittajana tulevina vuosina?**
Tunne itsesi, tiedä vahvuutesi ja heikkoutesi, ja kehitä itseäsi niiden pohjalta. Suurin riski ei ole olla eri mieltä markkinoiden kanssa, suurin riski on olla samaa mieltä vain siksi, että kaikki muutkin ovat. Parhaat tuotot syntyvät usein omasta ajattelusta, eivät muiden mielipiteiden lainaamisesta. Vaimenna elämästäsi osakecheerleaderit.
**19. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoittajayhteisöä?**
Arvostan todella sitä kannustavaa ilmapiiriä, jota suurin osa yhteisöstä ylläpitää. Vittuilu ei ole koskaan kehittänyt ketään, ei sijoittajana eikä ihmisenä.
* * *
Kiitoksia mainioista vastauksista! 🙏
Useimmat eivät varmasti halua olla sijoittajana kuin Alokas. Joten jos haluaa kehittyä minun vastakohdakseni – järkeväksi ja loogiseksi turskattomaksi sijoittajaksi – niin suosittelen lämpimästi lukemaan Osinkosammon ajatuksia Äxässä. Mielestäni hän tuo sellaista näkökulmaa ja ajattelutapaa, jota muut eivät yleisellä tasolla ole tuoneet yhtä paljon. 🙂
Kiitos ja kivaa perjantaita kaikille!
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Elokuu 7, 2026, 10.16am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/953 "2026-08-07T10:16:43Z")
**193. Verneri Pulkkisen vastaukset Alokkaan kysymyksiin vuosikertomuksista**
Mielestäni ennen sijoittajayhteisöissä puhuttiin paljon enemmän vuosikertomuksista esimerkiksi siitä mitä niistä oli löytynyt ja millaisia havaintoja niistä oli tehty. Nykyään “vuosikertomusjuttuihin” törmää keskusteluissa yllättävän harvoin. Tämä tuli taas mieleeni, kun Vepu kirjoitteli artikkelin, joissa puhuttiin mm. Nokian vuosikertomuksista. Jäin oikein pohtimaan, ovatko vuosikertomukset menettäneet merkitystään sijoittajien keskuudessa ja onko keskustelun painopiste vain siirtynyt enemmän uutisiin, tiedotteisiin, tulosjulkistuksiin yms.
Tästä heräsi minulle monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä vuosikertomuksiin liittyen, joten päätin osittain itsekkäistäkin syistä kysellä näistä Verneriltä. Ajattelin, että haastattelussa olisi hyvä nostaa esille asioita vuosikertomuksista yleisemmin sijoittajien kantilta, koska tuntuu, että “vuoskarijutut” ovat jääneet sijoituskeskusteluissa aiempaa pienempään rooliin. Ehkä ne ovat tosiaan nykyisin hieman aliarvostettu tiedonlähde, joten siksi(kin) ajattelin haastattelun myötä vähän muistutella niiden olemassaolosta. 🙂
**1. Mikä vuosikertomus oikeastaan on, ja mitä kaikkea sijoittaja voi sieltä löytää?**
Vuosikertomus on vuosittainen katsaus pörssiyhtiöön. Se sisältää sijoittajalle oleellista informaatiota yhtiön liiketoiminnasta, markkinasta, toimitusjohtajan katsauksen ja hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä liudan nippelitietoa yhtiön tilanteesta.
**2. Luetko omistamiesi yhtiöiden vuosikertomukset? Jos luet, mitkä osiot käyt läpi erityisen tarkasti ja mitkä yleensä ohitat? Onko niissä mielestäsi myös “pakollisia tai lakisääteisiä” osuuksia, joista sijoittaja ei juuri saa lisäarvoa, eli mitkä voi suoraan skipata?**
Luen kaikkien omistamieni ja lukuisten seuraamieni yhtiöiden vuosikertomuksia sekä niiden kilpailijoiden vuosikertomuksia. (Mitä pidempään olen sijoittanut, sitä vähemmän minua kiinnostaa yksityiskohdat yksittäisissä firmoissa vaan yritän saada kattavaa kokonaiskuvaa toimialasta ja kilpailijoista.)
Käyn läpi mm. toimitusjohtajan katsauksen, liiketoimintakuvaukset, kommentit markkinasta ja tilinpäätöksen numerot sekä tilintarkastajan kommentit.
Toimitusjohtajan katsaus on tietysti mielenkiintoinen. Osoittaako toimitusjohtaja visiota ja vainua toimialan suunnasta ja tärkeimmistä perusperiaatteista? Mitä niissä korostetaan, tai jätetään mainitsematta? Myönnetäänkö virheet, vai viedäänkö huomiota muualle? Onko toimarikatsaus pelkkä geneerinen IR-tiimin kirjoitus, miten organisaatiossa vuosi keskimäärin meni ja loppuun pakolliset kiitokset omistajille ja työntekijöille? Viittaako toimari pelkkiin viime vuoden saavutuksiin, vai luoko hän laajempaa katsausta yhtiön ja toimialan pitkän aikavälin kehitykseen?
Uskon, että kirjoituksissaan ihmiset näyttävät myös ajattelunkykyään muille. Tunnetuin esimerkki tästä on tietysti Warren Buffettin erinomaiset ja opettavaiset sijoittajakirjeet, mutta nasevia ja älykkäitä vuoskareita löytyy esimerkiksi myös Games Workshopilta tai vaikkapa Amazonilta muutaman mainitakseni.
Tässä muutama lainaus Games Workshopin tuoreimmasta vuoskarista, jotka toistuvat vuodesta toiseen:
_“Our ambitions remain clear: to make the best fantasy miniatures in the world, to engage and inspire our customers, and to sell our products globally at a profit. We intend to do this forever. Our decisions are focused on long-term success, not short-term gains.”_
Ihanan selkeät tavoitteet!
Tämä on klassikko, mikä kannattaa painaa mieleen.
_“We believe shareholder value is created, primarily, by not destroying it. We have no intention to acquire other companies, nor to dispose of any of those we own.”_
Eeppinen yhtiö!
Tottakai, moni yhtiö panostaa nykyään tulospuheluihin tai vaikkapa yhtiökokoukseen. Esimerkiksi Constellation Softwaren raportointi on tarkoituksellisen niukkaa (Constalla on paljon kopioijia maailmalla), eikä vuoskarit itsessään niitä muutaman luettuaan tuo välttämättä kamalasti oivalluksia siinä missä tuntikausien yhtiökokoustallenne on oikea aarreaitta.
Vuoskareissa on paljon lakisääteistä disclaimeria ja ne toistavat samat asiat monta kertaa, joten kannesta kanteen niitä ei tarvitse lukea. Mutta niiden peräpääkin kannattaa vilkaista. Onko tilintarkastajan kertomuksessa jotain outoa? Mitä on piilotettu liitetiedostoihin? Joskus aloitankin lukemisen viimeiseltä sivulta, jos tutustun uuteen yhtiöön. Lentääkö johto firman piikkiin yksityiskoneella, tai harrastaako firma paljon hämäräperäisiä lähipiirikauppoja? Onko johdon palkkiot sidottu johonkin idioottitavoitteeseen, kuten EBITDA-kasvuun tai vastaavaa?
**3.Kuinka tärkeinä pidät vuosikertomuksia sijoittajalle yleisesti? Ovatko ne mielestäsi jokaisen sijoittajan pakollista luettavaa, vai riittääkö useimmille kevyt selailu? Näetkö eroja siinä, minkä tyyppisten yhtiöiden kohdalla vuosikertomuksista on eniten hyötyä?**
Pidän niitä äärimmäisen hyödyllisinä. Parhaat vuosikertomukset ovat Amerikassa, koska paikallinen sääntely on pakottanut vuosikertomukset jäykkään “10-K” formaattiin missä asiat pitää vääntää rautalangasta. Minulla käy useinkin suomalaisen vuosikertomuksen luettuani niin, etten edelleenkään ymmärrä tismalleen mitä yhtiö tekee koska teksti on yleisluontoista markkinointia. Tämä saattaa toki olla myös omaa rajoittuneisuuttani. Amerikkalaisen 10-K:n jälkeen tätä ongelmaa harvemmin on. Vuoskareissa on myös pakko olla kaikenlainen ikäväkin tieto, toisin kuin esityksissä ja puheissa missä asiat voi esittää itselleen parhaassa valossa.
Eniten vuoskarit hyödyttävät niissä firmoissa, jotka osaavat viestiä niissä itsestään selkeästi ja vähiten niissä, jotka kohtelevat vuosikertomustakin kuin jotain markkinointilehtiötä.
* * *
Kiitoksia paljon hyödyllisistä vastauksista! 🙂
Kuten Vernerin vastauksista voi päätellä niin vuosikertomuksista voi saada sijoittajalle todella paljon hyödyllistä tietoa, mutta rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että itse olen ollut enemmän vuosikertomusten pikaselaaja enkä välttämättä ole osannut priorisoida, mitkä kohdat niistä ovat kaikkein tärkeimpiä. Tämän haastattelun jälkeen täytyy kyllä ryhdistäytyä myös vuosikertomusten(kin) lukemisen osalta. 🙂
Kiitoksia ja kivaa perjantaita kaikille! 🙂
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Elokuu 14, 2026, 6.02am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/955 "2026-08-14T06:02:41Z")
**194. Marianne Palmun vastaukset Alokkaan kysymyksiin talousennusteista**
Talouteen liittyviä ennusteita tehdään muun muassa työllisyydestä, bruttokansantuotteesta ja inflaatiosta jnejne., ja sen lisäksi niitä julkaisevat monet eri tahot. Yleinen käsitys tuntuu mututuntumani mukaan kuitenkin olevan se, että ennusteet osuvat usein melko heikosti kohdalleen ja voivat lisäksi olla keskenään ristiriitaisia.
Aloin siksi pohtia, miten ennusteisiin tulisi suhtautua ja tarjoavatko ne epävarmuudestaan huolimatta jotain hyödyllistä tietoa. Joten päätin kysyä aiheesta tarkemmin Inderesin ekonomistilta Marianne Palmulta. 🙂
**1. Keskuspankit, kansainväliset järjestöt, pankit, yliopistot ja elinkeinoelämän järjestöt tekevät kaikki omia talousennusteitaan. Miten arvioit eri tahojen ennusteita ja muuta materiaalia? Minkä tahojen näkemyksille annat eniten painoarvoa ja miksi?**
Ennusteiden kirjo on laaja, ja yleensä niitä seurataan niin raha- kuin talouspoliittisessa päätöksenteossa tarkkaan. Pidän ennustejulkaisuja lukiessa kuitenkin aina mielessä, että ennusteet ovat vain ennusteita, ja niiden osumatarkkuus on usein heikko, kuten tuoreessa, julkisuuteen nousseessa [raportissakin](https://sorsafoundation.fi/raportti-ennustelaitosten-menetelmat/) todettiin. Koska seuraan keskuspankkeja, tykkään seurata eniten niiden ennusteita, koska niissä avataan hyvin ennusteiden taustalla olevia oletuksia: esimerkiksi korko-oletuksia, raaka-aineiden hintoja ym. Lisäksi keskuspankeilla on monopoli rahapolitiikassa, joten ennusteiden ainakin pitäisi vaikuttaa suoraan rahapoliittiseen päätöksentekoon.
**2. Miksi esimerkiksi keskuspankin, pankin ja tutkimuslaitoksen ennusteet samasta taloudesta voivat poiketa niin huomattavasti?**
Poikkeamat syntyvät eri painotuksissa ennusteita tehdessä. Ennustemalleja on useita ja niissä eri muuttujat otetaan huomioon hieman eri tavoin. Lisäksi poikkeamat voivat syntyä myös yksinkertaisista ajoitussyistä: toiset tahot päivittävät ennusteitaan aktiivisemmin ja eri ajankohtina kuin toiset. Useimmilla suurilla tutkimuslaitoksilla päivitystahti on neljä kertaa vuodessa, eli suhteellisen tiivis.
**3. Missä talouden muuttujissa “ennustajat” onnistuvat tavallisesti parhaiten ja missä kaikkein heikoimmin?**
Melko heikosti ennusteissa on pärjätty talouden keskeisten palikoiden (BKT, työllisyys, julkinen alijäämä) osalta. Kuten viimeaikaisista uutisista on käynyt ilmi, tämä johtuu pitkälti siitä, että ennusteita tehdessä joudutaan nojaamaan vajaavaiseen dataan (esimerkiksi BKT:n ennakkotietoihin), joka tarkentuessaan voi näyttää hyvin erilaisia lukemia. Viive tilastojen keruussa onkin edelleen suuri ongelma ja osoitus ennustamisen paradoksista: tiedossa on, että talouden ennakkotiedot ovat usein “virheellisiä”, mutta ne ovat ainoita, joita on saatavilla. Esimerkiksi BKT:sta lopullisissa lukemissa kestää lähes kaksi vuotta, joten ne ovat julkaistaessa auttamatta vanhoja. Tietenkin olisi toivottavaa, että tilastojen keruu nopeutuisi, mikä helpottaisi ennustajienkin tehtävää. Talouden seuraajien avuksi on kehitetty erilaisia nowcasting-malleja esimerkiksi [Suomen Pankin](https://www.suomenpankki.fi/en/research/forecasting-model/) toimesta, jotka antavat viitteitä kasvumomentumista.
* * *
Kiitos selkeistä ja hyvistä vastauksista Marianne! 🙂
Kuten vastauksista ilmenee, ennusteita ei tule lukea varmoina tarkkoina arvioina tulevasta, koska esimerkiksi niiden osumatarkkuus on usein melko heikko. Ne voivat silti tarjota hyödyllistä taustatietoa talouden tilanteesta ja mahdollisista kehityssuunnista. Ennusteita tulkitessa on tärkeää huomioida, mikä taho ennusteen on laatinut, milloin se on julkaistu ja millaisiin oletuksiin ja menetelmiin se perustuu. Ennusteista kannattaakin katsoa muutakin kuin vain luvut - esimerkiksi perusteista ja taustatiedoista voi saada hyvää tietoa sekä ajateltavaa.
Kiitos ja mukavaa viikonloppua! 🙂
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Elokuu 21, 2026, 11.11am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/957 "2026-08-21T11:11:40Z")
**195. Jani Järvinen kertoo, mistä STNX:stä on kyse**
STNX on tullut vastaan varmaan monille foorumilaisille erityisesti Äxästä, ja hieman vähemmän boomereille se on tullut tutuksi myös esimerkiksi Instagramissa. Luulen kuitenkin, että STNX on vielä enemmän tai vähemmän vieras suurelle osalle foorumilaisista. Ja lisäksi osalla saattaa olla siihen liittyviä ennakkoluuloja tai väärinkäsityksiä, joten näistäkin syistä ajattelin haastatella STNX:n Jani Järvistä. 🙂
Jani on todella mukava, fiksu ja selkeäsanainen kaveri, joka on saanut ansaitusti runsaasti kehuja sijoitusaiheisista sisällöistään ja myös esiintymisistään. Hän osaa avata vaikeitakin aiheita ymmärrettävästi ja rennon kiinnostavasti ilman turhaa kapulakieltä. 🙂 Hän olikin haastateltavani 1,5 vuotta sitten ([linkki haastikseen](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/191)) ja sitä ennen noin kolme vuotta sitten tentissäni olivat samasta firmasta **Kevin** & **Teemu** ([linkki heidän haastikseen](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/191)).
Mutta nyt itse haastattelun pariin:
 
**1. Kertoisitko aluksi lyhyesti itsestäsi ja Sijoituskästi Mediasta?**
Meikäläinen on Jani, 30v ukkeli Kuopiosta. Virallisella nimikkeellä Sijoituskästin analyytikko ja osakas, mutta käytännössä käytetään termiä Meemimestari. Vedän myös meidän STNX brändiä. Osakesijoittaja olen ollut yli 10 vuotta, sijoitan pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin.
Sijoituskästi Media puolestaan on moderni mediayhtiö, jonka lippulaivatuote on tietysti Sijoituskästi -podcast, joka on Suomen suurin podcast. Lisäksi yhtiöön kuuluu toinen brändi, STNX, joka keskittyy puhtaasti yhtiöihin, osakkeisiin ja markkinoihin. Koska numerot kiinnostaa usein, niin meidän liikevaihto on 1,3 - 1,5 miljoonaa tänä vuonna (posari tosin hyvin mahdollinen). Kannattavuus (ebit-%) karkeasti ~50 %, mutta voi olla pienempikin jos tiimiä kasvatetaan etupeltoon ennakoiden tulevaa kasvua.
**2. Mitä STNX oikeastaan on, ja mitä se käytännössä tekee?**
STNX on moderni sijoitussisältöön keskittynyt kanava. Tällä hetkellä pääsisältöformaatti on lyhytvideot, joissa kerromme pörssiyhtiöistä, käymme läpi markkinoiden kiinnostavampia tarinoita ja opetamme sijoittamisen perusasioita. Videot jaellaan tileillämme somessa, mutta lisäksi julkaisimme juuri oman alustamme [stnx.fi](http://stnx.fi). Alustalla on saatavilla myös tekstimuotoista sisältöä, mutta energia on edelleen sama - kevyen kynnyksen sijoitussisältöä heille, jotka muuten jää katveeseen. Sijoituskästi Median liikevaihdosta noin 10 - 15 % tulee STNXin puolelta.
Jatkossa STNXin alle on tarkoitus tuoda myös muuta sisältöä. Pöydällä on esimerkiksi kokonaan uusi podcast - mikälisikäli tämä toteutuu, on siinä Kästin tuotantoja seuranneille sopivasti jotain uuttaa ja vanhaa 😉
Lisäksi käyn itse silloin tällöin erilaisissa livetilaisuuksissa puhumassa sijoittamisesta, tämä on parasta lystiä, eli eikun vaan matalalla kynnyksellä viestiä jos on jotain mielessä 😎
**3. Sijoittajille on jo tarjolla Inderesin, SalkunRakentajan ja Sijoitustiedon kaltaisia palveluita/sivustoja, sitten on vielä pankkien analyysejä sekä runsaasti muuta sijoitussisältöä. Mihin STNX:ää vielä tarvitaan?**
Edellämainitut kanavat ovat erinomaisia tiedonlähteitä, mutta ne ovat suunnattu jo edistyneemmille sijoittajille. STNXin tarkoitus on tuoda sijoitusjutut niin matalan kynnyksen tasolle kuin mahdollista. On todella iso massa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita sijoittamisesta tai ylipäätänsä järkevästä taloudenhallinasta konseptina, mutta ei ymmärrä esimerkiksi termiä käyttökate tai poistot. Lisäksi monella ei ole kiinnostusta/aikaa/energiaa käyttää sijoitusjuttujen seuraamiseen tunteja viikossa. Tämä ihmisjoukko luo valtavan katveen, jota “vanhat” formaatit ei tehokkaasti tavoita.
Esimerkiksi lyhytvideopalveluissa ei juuri ollut näkyvää, korkean tuotannonlaadun sijoitussisältöä, vaikka siellä moni viettää paljon aikaa ja kuulisi mielellään myös sijoittamiseen ja talouteen liittyvää asiaa - kuitenkin sopivan kevyinä annoksina, jotta ähky ja “en ymmärrä tätä, ei kiinnosta” refleksi ei iske. Meidän tuotannoissa onkin nyrkkisääntö, että jokainen videon lause tulisi pystyä ymmärtämään taustasta riippumatta, ilman sanakirjaa. Aina siihen ei päästä, mutta aina siihen pyritään.
STNXin tarkoitus on tuoda katveeseen jääneelle joukolle pörssin yhtiöitä tutuksi ja ylipäätänsä saada heitä kuulemaan talouspuhetta kiinnostavasti. Se väkisin myös opettaa ja parhaimmassa tapauksessa sytyttää kipinän sijoittamiseen ja oman talouden parempaan hallintaan. Uskon, että eniten sisällöistämme hyötyy se henkilö, jolla on rajallinen aika seurata markkinoita ja on osaamistasoltaan vielä alussa. Sen sijaan, jos olet jo konkari ja käytät markkinoiden seuraamiseen tunteja viikossa, ei meidän tuotannoista ole sinulle välttämättä hyötyä, kertauksen ja viihteen lisäksi. Se on hyvä, jokaiselle jotakin.
**4. STNX tekee myös yhtiöiden maksamaa analyysia. Kuinka varmistatte, että analyysit säilyvät riippumattomina ja uskottavina?**
Tällä hetkellä koko STNXin liikevaihto kertyy käytännössä yhtiöasiakkaista, mikä tarkoittaa, että analysoimme ja kerromme videolla mitä nämä yhtiöt tekee. Tutkimus ja käsikirjoitusprosessi tapahtuu 100 % meidän oman talon sisällä, ainoastaan faktantarkistus tapahtuu yhtiön puolelta (esim. numerot, tavoitteet tai käytetyt termit puhuttaessa vaikka lääkekehityksestä). Joskus yhtiöiltä tulee ideoita kässäriin, mutta ne pääosin hylätään, koska tiedämme varmuudella itse paremmin (voi kuulostaa ylimieliseltä, mutta on myös fakta) mikä kässäri kiinnostaa yleisöä ja mikä ei. Jos yhtiöltä tulee aidosti hyvä nosto, se voidaan tuoda kässäriin, mutta silloinkin meidän itse kirjoittamana ja arvioimana. Ainut poikkeus on IPOissa, joissa joudumme käyttämään samaa sanastoa, mitä listautuvan yhtiön esitteessä käytetään. Tämä myös heikentää videoiden ymmärrettävyyttä jossain määrin, mutta edelleen kyse on sanastosta, ei videon tarinasta. Sen määritämme itse myös IPOjen tapauksessa.
Tärkeä myös huomata, että emme analysoi yhtiön osakkeen hintaa tai anna suosituksia. Muutaman minuutin videosta lähtee kokonaan maku, jos siihen tungetaan mukaan tavoitehintaa tai perinteistä osta/myy suositusta. Silloin katsoja ei luultavasti muista muuta ja tärkein, eli sisältö (missä käyty yhtiön liiketoiminta, markkina, kilpailuedut, riskit yms.) unohtuu. Sen sijaan tiivistämme videon loppuun yhtiön tarinan nykytilanteen (onko käynnissä esim. investoinnit kasvuun vai tasaisempi vakiintunut toimija) meidän omalla STNX-asteikolla. Ne ei kuitenkaan ole suosituksia osakkeen hintaan liittyen, pelkästään yhtiön liiketoiminnan ja tarinan kategorisointia.
**5. Millaiseksi haluatte STNX kasvavan lähivuosina, ja mikä voisi olla sen seuraava suuri askel?**
STNX laajenee lähivuosina uusiin formaatteihin, mutta myös lyhytvideoissa teemme jatkuvasti sisältöä uusista yhtiöistä ja uskon trendin jatkuvan. Suurin pullonkaula liittyy tutkimus/esiintyjä/tuottaja juttuihin, eli siis henkilöstöön. Saattaa siis olla, että jotain rekryjä aukeaa vielä näihinkin liittyen, silmät ja korvat valppaana siis tulevaisuuden osalta!
Seuraava suuri askel on varmasti uudet formaatit. Oon itse tosi innoissani ideoista mitä on ja halu olisi jo päästä tekemään. Tilaustakin tuntuu olevan, ainakin palautteen pohjalta mitä on tullut esim. kesän Sijoituskästi -jaksoihin joissa olin vieraan penkillä. Kästimäisellä energialla ja tuotannonlaadulla varustetulle sijoituspuheelle on paikkansa 😎
* * *
Suurkiitokset Janille! 🙂
Kannattaa ottaa Jani seurantaan eri kanavissa; osaamista, tietoa ja taitoakin löytyy - todistetusti. Luonnollisesti suosittelen ottamaan myös STNX:n seurantaan, koska sieltä saa hyvää tietoa selkeässä muodossa. 🙂
**Huom.**
> STNX laajenee lähivuosina uusiin formaatteihin, mutta myös lyhytvideoissa teemme jatkuvasti sisältöä uusista yhtiöistä ja uskon trendin jatkuvan. **Suurin pullonkaula liittyy tutkimus/esiintyjä/tuottaja juttuihin, eli siis henkilöstöön. Saattaa siis olla, että jotain rekryjä aukeaa vielä näihinkin liittyen, silmät ja korvat valppaana siis tulevaisuuden osalta!**
🙂 😉
Mukavaa perjantainjatkoa!
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Elokuu 28, 2026, 7.32am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/959 "2026-08-28T07:32:01Z")
**196. Gwertheney**
Gwertheney osaa meemit, mutta niin myös sisältörikkaan sijoitussisällön tuottamisen. Hän kirjoittaa usein kattavia viestejä, joissa ajatukset ja pohdinnat ovat aidosti hyvin perusteltuja.
Hän vaikuttaa uteliaalta ja kekseliäältäkin kaverilta, joka haluaa kehittää jatkuvasti itseään. Viesteistä näkee hänen olevan käytännönläheinen realisti, mikä voi tuoda sijoittamiseen sopivaa maanläheisyyttä ja malttia, joka osaltaan varmaan estää pahimmat fomottelut.
Gwertheneyn nostot, kirjoitukset ja pohdinnat ovat Foorumille arvokkaita, koska ne tarjoavat tietoa ja näkökulmia myös muiden sijoittajien iloksi ja avuksi. Hän ei kuitenkaan paranna Foorumia ainoastaan sijoitussisällöllään; hyvä käytös, rakentava tapa keskustella ja erinomainen huumorintaju nostavat osaltaan sekä keskustelujen laatua että koko yhteisön yhteishenkeä. 🙂
**1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.**
Olen reilu kolmekymppinen (pun intended) perheellinen aviomies ja asun Pohjois-Pohjanmaalla. Työelämässä olen tavanomainen tekniikan alan näyttöpäätegrindaaja. Vapaa-ajalla olen utelias itsensä kehittäjä. Olen perheeni ja sukulaisteni ensisijainen oljenkorsi ja työrukkanen monessa asiassa. Vapaa-ajalla suurin ongelmani on käytettävissä olevan ajan vähyys. Kaiken kaikkiaan koen olevani toimistotyöntekijäksi yllättävän monipuolinen, kekseliäs ja osaava näpertelijä.
**2. Kerro kolme asiaa, harvat sinusta tietävät.**
Olen osallistunut maailmanmestaruuskilpailuihin. Jäin ilman tulosta.
Luulin pitkään, että foorumikeskusteluista tuttu Puolan Markku oli Puolangan Markku. Johtui vain siitä, että joskus luin sanan hätäisesti. Mietin aina, että kuka ihme kuuntelee Puolangan Markkua sijoituspäätöksissään.
Syön joka aamu kaurapuuroa. Pitää nälän loitolla ja verensokerit tasaisena. Tulee siihen aamupalaan muutakin, mutta kaurapuuro on pääkomponentti.
**3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?**
Lukeminen ja liikunta. Liikunnassa laji kuin laji menee, mutta esim. kuntosalia ympäri vuoden. Liikunnassa suosin kausilajeja, kuten hiihto talvisin ja tennis kesäisin. Tämä mahdollistaa myös ulkona olemista. Muutenkin ulkona oleminen ja pyöräily ovat toimivia harrastuksia. Lukemisessa pyrin pitämään useita kirjoja kesken samaan aikaan, jotta en juutu tylsään kirjaan tai kohtaan. Kirjojen osalta olen kaikkiruokainen, mutta kulutan huomattavasti enemmän tietokirjallisuutta.
Ongelma kaunokirjallisuudessa on minulla ollut osittain se, että lukiessa kirjoja en jaksa samalla tavalla tunnelman luontia kuin katsoessa televisiosarjoja. Sarjoissa nautin hyvin tehdyistä hitaista viivyttelevistä kohtauksista, joissa ei välttämättä edes näy ihmisiä vaan pelkästään luodaan tunnelmaa. Lukiessa minulla voi olla melko lyhtykin aika käytettävissä, esimerkiksi 10-20 minuuttia ja siinä ajassa minä en ehdi lukea viittäkymmentä sivua. Jos tämä koko aika kuvaillaan ympäristöä tai luodaan tunnelmaa, niin voi jäädä vähän erikoinen olo, kun tarina ei varsinaisesti edennyt ollenkaan. Toki tämän voisi ottaa sitten rauhoittumisena siinä hetkessä, mutta jos jatkan viikon päästä, niin muistanko tätä luotua tunnelmaa enää?
**4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?**
Työ rytmittää arkea ja arkipäiviä. Työ antaa aikataulujen raamit, joiden mukaan pelataan. Arkipäivä on varmasti samanlainen kuin monella muullakin. Herääminen, aamupala, töihin, perhe-elämää, liikuntaa, vapaa-aikaa. Perinteistä oravanpyörää, mutta sellaista, jota jaksaa ja josta itse nauttii. Suosittelenkin kaikkia muokkaamaan omaa arkielämää nautinnolliseksi, jos vain mahdollista. Lomia on kuitenkin harvassa, ellei heittäydy salkun varaan elämään.
**5. Millainen olet sijoittajana?**
Pidän kasvuyhtiöistä tai ainakin sellaisista, jotka yrittävät kasvaa. Ei yritysten tarvitse olla siis mitään suosituimpia kasvuraketteja, mutta varsinkin tuloksen osalta isolla yksinumeroisella kasvulla saa muutamassa vuodessa ihmeitä aikaan.
Lisäksi yritykselle olisi hyvä tulla rahaa sisään, jotta on pelivaraa tehdä asioita. Kartan yrityksiä, jotka maksavat ison (90%+) osan tuloksesta osinkoina. Välttelen muutenkin ajatusta siitä, että yritys lukittautuu johonkin tiettyyn osingonjakotasoon, jolloin muutos siinä aiheuttaa suuria kurssireaktioita. Siksi esimerkiksi osingonjakosuhde voisi olla optimaalisesti korkeintaan 80 %. Järkevää on myös pitää maltillinen nouseva osinko, joka alkaa riittävän alhaiselta tasolta, jolloin sitä nousujohteisuutta ei joudu rikkomaan heti ensimmäisen ongelman sattuessa. Pidän monipuolisuudesta. Ei tarvitse olla nopeita ja näyttäviä liikkeitä, mutta esimerkiksi Evolution Ab:n 2 miljardin euron omien osakkeiden ostot ja osingonmaksun keskeytys olivat minun mieleeni.
**6. Millainen sijoitushistoriasi on?**
Nuorehkona poikana mitään tietämättä sijoitin kesätyörahat yritykseen X ilman syvällisempää ymmärrystä oikeastaan mistään. Katsoin todennäköisesti osinkoprosenttia ja totesin, että tässähän tulee ilmaista rahaa vuosittain. Meniköhän vuosi ja oli -50 % taulussa. Tämä söi intoa laittaa lisää rahaa sisään, mutta tuli sitä johonkin sohittua kuitenkin. Onneksi nämä oppirahat eivät olleet suuria, mutta jos nämäkin roposet olisi laittanut SP500-rahastoon matalilla kuluilla, niin pennoset olisivat moninkertaistuneet.
Kelataan muutama vuosi eteenpäin ja löysin Nordnetin, ETF:t ja kuukausisäästämisen. Fiksuinta olisi varmasti ollut työntää kaikki indeksiin, mutta pääpaino on kuitenkin aina ollut suorissa osakkeissa. OMXHGI on kaukana takana, mutta Nasse ja Sepe ovat edellä. Yhtä tärkeää sijoitushistorian kanssa on sijoitustulevaisuus. Olen myös vuonna 2026 kehittynyt ja kehityn jatkuvasti sijoittajana. Ajan kanssa oppii tuntemaan itsensä paremmin ja löytämään oman tyylinsä tehdä asioita. Varma tapa olisi ainakin kuukausittain sijoittaa edulliseen indeksiin, mutta pitäähän harrastusten maksaa.
**7. Millainen salkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi hajautusta?**
Salkkuni on melko keskittynyt ja kolme suurinta omistusta vastaavat noin 40 % salkusta. Tämä on toiminut tähän saakka, koska nämä ovat olleet hyviä valintoja. Hajautusta tuo noin 25 % rahasto / ETF -osuus. First North on syönyt tuottoja vuosien aikana, koska minulla on ollut aina vähintään yksi osake sieltä 😊.
**8. Mitkä kaksi osaketta myit viimeksi? Kerro myös sinun myyntiperusteesi.**
Valmet ja Huhtamäki. Ostin vivulla kumpaakin alkukesästä 2026 ja koin voittoa tulleen riittävästi tulosten yhteydessä tapahtuneissa kurssinousuissa. Myyntiperuste onkin mielenkiintoinen. Aika fiilispohjalta yleensä täytyy myynneissä mennä. Tai ainahan voi jotain numeraalisia tavoitteita asettaa.
Jos omistukseen liittyen tulee uusia uutisia, tulosvaroituksia tai mitä ikinä, niin aina joutuu uudestaan pohtimaan sitä, kuinka asia vaikuttaa yritykseen ja millaisella aikajänteellä olen mukana. Nykyisin markkinassa liikkeet ovat isoja molempiin suuntiin. Kaiken kaikkiaan olen arvottanut yrityksiä salkussani ja pyrin antamaan voittajien voittaa ja jos joku alkaa hävitä, niin katkaisen ennemmin tappiot kuin jään odottamaan ihmettä. Melko hyvin olen tätä onnistunut noudattamaan, mutta virheitä tietysti tulee tehtyä.
**9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?**
Ensin pitää bongata joku uusi tai vanha tuttavuus ja hinta edellä lähden yleensä tutkimaan. Yritän ostaa halvalla (kuten kaikki?), jolloin on vaarana arvoansat ja putoavat puukot. Vanhojen tuttujen osalta voi edetä enemmän fiilispohjalta onko osake halpa vai kallis. Halvassa hinnassa pyrin tähtäämään riittävän halpaan, jotta koen turvamarginaalia olevan riittävästi. Tällä tarkoitan sitä, että kurssinousuun ei vaadita välttämättä enää pelkästään satumaista käännettä yhtiön tapahtumissa vaan perussuoritus tai jopa vaatimaton suoritus riittää.
Uusien yritysten osalta katson myös arvostuskertoimia ja hintaa aivan aluksi. En lähtökohtaisesti edes hyvää laadukasta yritystä ala tarkastelemaan yhtään tarkemmin, jos kurssiin on leivottu jo usean vuoden onnistunut tai odotettu tulevaisuuden kehitys. Jos kuitenkin arvostus vaikuttaa kiinnostavalta, niin avaan konepellin ja alan katsomaan yrityksen moottoria ja sisuskaluja tarkemmin. Kovaan kurssilaskuun tai erikoistilanteisiin voin ostaa osaketta sen enempää tutkimatta pienen position, mutta jos aion ryhtyä kasvattamaan isompaa ja pidempiaikaisempaa positiota, niin yleensä luen vähintään yhtiön omia materiaaleja läpi.
Uutta yritystä tutkiessani pyrin hieman välttämään tuntemattomien ihmisten kommentteja ja nojatuolianalyysejä foorumeilta ja internetistä. Teen tämän sen takia, että yritän välttää alkuinnostuksessa tapahtuvaa herkkää FOMOa ja laumautumista. Jos innostuu liikaa, niin saattaa ostaa hätiköidysti, ettei kurssi karkaa. Yleensä härät maalaavat nousun euforiassa ruusuista tulevaisuutta. Tämän takia myös yön yli nukkuminen toimii hyvin.
**10. Jos saisit käyttää vain neljää arvostuskerrointa, mitkä valitsisit ja miksi?**
Valitsisin seuraavat, sillä ne muodostavat yhdessä mielestäni kattavan kokonaiskuvan yhtiön tuloksentekokyvystä, todellisesta kassavirrasta, voitonjaon kestävyydestä ja hintalapusta suhteessa kasvuun:
P/E (Price/Earnings)
P/E on osakesijoittamisen yleisin perusmittari. Se kertoo havainnollisesti, kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaisi markkina-arvonsa takaisin, jos sen raportoima nettotulos pysyisi nykytasolla. Tämän kertoimen avulla on helppo tehdä nopeaa suhteellista vertailua saman toimialan yhtiöiden ja markkinan yleisen hintatason välillä. Ei toimi kaikissa tilanteissa, mutta monesti toimii.
P/FCF (Price / Free Cash Flow)
P/FCF on elintärkeä valinta, koska kirjanpidollista tulosta voi ”mulkata”, mutta yhtiön tilille saapuvaa puhdasta käteistä ei niinkään. Tämä kerroin paljastaa yhtiön todellisen kyvyn rahoittaa osingot, velanlyhennykset ja kasvuinvestoinnit ilman jatkuvaa ulkopuolista lisärahoitusta. Tämä arvostuskerroin voi palauttaa maan pinnalle monissa tilanteissa.
Payout ratio (Osingonjakosuhde)
Osingonjakosuhde ei taida olla puhdas arvostuskerroin, mutta se on korvaamaton työkalu yhtiön riskitason ja pääoman allokoinnin arvioinnissa. Se näyttää suoraan osingon kestävyyden ja paljastaa, kuinka paljon yhtiölle jää puskuria tai rahaa uuden kasvun luomiseen. Liian korkea jakosuhde rajaa investointimahdollisuuksia ja altistaa osingon laskulle tuloksen kyykätessä.
PEG (Price/Earnings to Growth)
PEG-kerroin tuo staattiseen P/E-lukuun dynaamisen ulottuvuuden suhteuttamalla osakkeen hinnan yhtiön odotettuun tuloskasvuun. Se estää sijoittajaa tekemästä sitä virhettä, että hän hylkäisi laadukkaat kasvuyhtiöt vain siksi, että niiden perinteinen P/E näyttää ensisilmäyksellä kalliilta. PEG-luvun avulla on helppo hahmottaa, maksaako markkinoilla kyseisen yhtiön tulevasta kasvusta perusteltua hintaa vai ylihintaa. Toimii esim. MAG7 kohdalla mielestäni hyvin.
**11. Profiilissasi lukee: ”_Sijoitusstrategia: pyrin pitämään uimahousut jalassa._” Mitä tarkoitat tällä?**
Tämä strategia viittaa Warren Buffettin sanontaan: **“You don’t find out who’s been swimming naked until the tide goes out”.** Sanonta on mielestäni hauska kielikuva. Eli käytännössä kun kuumentunut talous tai pörssi lähtee taantumaan tai karhumarkkinaan, niin silloin nähdään, ketkä ovat ajaneet liian kovalla vivulla tai sellaisilla yhtiöillä, jotka ottavat kovimman iskun laskussa.
Haluan itse käyttää vipua mahdollisuuksien mukaan ja olla mukana kaikenlaisissa yrityksissä, mutta pitää aina muistaa myös riskienhallinta. Markkinalla helposti tulee sellainen stonks only go up -mentaliteetti.
**12. Miten seuraat omistamiesi yhtiöiden kehitystä oston jälkeen, ja mitkä asiat saavat sinut tarkistamaan alkuperäistä sijoitusteesiäsi?**
Välillä ongelmana on ollut liian suuri määrä eri yhtiöitä salkussa. Tällöin seuraaminen jää helposti pintapuoliseksi, koska elämässä on työt ja muutakin kuin median seuraaminen ja osavuosikatsausten lukeminen. Olen myös huomannut, että minun kannattaa panostaa enemmän niihin yhtiöihin, joita jaksan seurata. Tämä on myös tuottanut tulosta, koska olen paljon paremmin kartalla niistä yhtiöistä, joista itse luen osavuosikatsauksen ainakin pääosin.
Olen myös joskus omistanut useaa saman alan yhtiötä ajatellen, että jos seuraan sitä tiettyä alaa, niin eikö se olisi ihan järkevää. Tämä ei ole ollut toimivaa, koska jos toinen esimerkiksi valtaa toiselta markkinaosuutta, niin saan voiton ja tappion samassa paketissa.
Pitkäaikaisiin sijoituksiin teen sijoitusteesin. Alphabetin ketjussa olen maininnut, että sijoitusteesini oli Google Cloudin eli pilvipalveluiden muuttuminen kannattavaksi. Ostaessani pilvipalvelut olivat raskaasti tappiolliset, mutta käänne oli mielestäni selkeästi edessäpäin. Monet yhtiöt ovat jo niin isoja ja laajoja, että kaiken liiketoiminnan analysointi voisi olla haasteellista. Tämän takia usean yrityksen kohdalla pyrin löytämään jonkun kulman, joka minun mielestäni voisi tarkoittaa sen hetkisen hinnan olevan edullinen tai että yrityksen tulos kasvaisi esimerkiksi markkinaa nopeammin.
Puuilo on myös ollut onnistunut sijoitus ja tässä uskoin konseptiin. Kun yritys tuli pörssiin, oli yritys kohtalaisen tuntematon esimerkiksi Tokmanniin verrattuna. Tämä oli luonnollista, koska myymälöiden lukumäärät olivat täysin erilaiset. Minä taas olin käynyt jopa alkuperäisessä ja ensimmäisessä Puuilossa, silloin kun myymälöitä oli yksi kappale. Konsepti oli tuttu ja minä pidin siitä, joten yritys oli listautumisessa huomattavasti tutumpi, kuin käytännössä monet muut listautujat, joista ei välttämättä ole edes kuullut ennen materiaalien selaamista.
**13. Kerro näistä yhtiöistä 100 sanalla per yhtiö sijoituskohteena:**
- Alphabet
Alphabet (Googlen emoyhtiö) on globaali teknologiajätti ja yksi maailman suurimmista yrityksistä. Hakupalvelut ovat sen ydinliiketoimintaa ja ne hallitsevat digitaalisen mainonnan markkinaa tuottaen yhtiölle massiivista, säännöllistä kassavirtaa. Alphabet investoi voimakkaasti tulevaisuuden kasvuun, kuten Google Cloud -pilvipalveluihin sekä tekoälyyn (AI). Cloud on kolmanneksi suurin pilvipalvelu Azuren ja AWS:n jälkeen. Kasvuajurina toimivat myös yhtiön omat TPU-sirut.
Yhtiö on ostanut omia osakkeitaan säännöllisesti ja jakanut myös nimellistä osinkoa. Suurimpia riskejä sijoittajalle tällä hetkellä lienevät massiiviset investoinnit ja niihin liittyvä tuotto-odotus sekä viranomaisten sääntely- ja monopolioikeudenkäynnit, jotka voivat uhata sen vallihautaa. Suuresta koosta huolimatta yksittäiset kilpailijoiden tekoälyuutiset tai henkilövaihdokset voivat heiluttaa osakekurssia useita prosentteja suuntaansa.
- Puuilo
Puuilo on Helsingin pörssin menestyneimpiä (ellei menestynein) halpakauppaketjuja, jonka kannattavuus on ollut kilpailijoitaan korkeampaa. Puuilon konsepti nojaa tehokkaaseen myymäläverkostoon, halpoihin hintoihin, omiin tuotemerkkeihin ja laajaan tee-se-itse-tuotteiden valikoimaan, mikä tekee siitä defensiivisen myös heikossa taloussuhdanteessa. Yhtiö maksaa osinkoa ja toivottavasti aikanaan kasvun hiipuessa ostaa omia osakkeitaan.
Yhtiö on ollut pääosin melko kireästi hinnoiteltu, mutta kova tuloksen kasvu on sulattanut arvostuskertoimia nopeasti. Yhtiö on pian avaamassa ensimmäisen myymälän Ruotsissa, mutta siellä kilpailu on äärimmäisen kovaa ja brändi on tuntematon. Haaste on kova, mutta onnistuessaan kasvua olisi luvassa vielä yhden Suomen liiketoiminnan verran tai jopa enemmän. Yrityksen uudet myymäläavaukset ovat kannattavia poikkeuksellisen nopeasti.
- Verve
Verve (Verve Group, entinen Media and Games Invest) on digitaaliseen mainosteknologiaan keskittynyt kasvuyhtiö. Sijoituskohteena se on korkean riskin ja korkean tuotto-odotuksen kohde. Yhtiö on kasvanut erittäin voimakkaasti sekä orgaanisesti että aggressiivisilla yritysostoilla. Sen arvostuskertoimet ovat perinteisesti olleet matalia suhteessa sen kasvuprofiiliin.
Riskejä yrityksellä on kuitenkin paljon, kuten toimialan nopeat teknologiset muutokset, tietosuojan kiristyminen sekä johdon kyky kääntää raportoitu kasvu vakaaksi, ennustettavaksi vapaaksi kassavirraksi. Yhtiön toimitusjohtaja Remco Westermann on ostanut osakkeita useilla eri hinnoilla ja onkin yhtiön pääomistaja. Tähän liittyy omat riskinsä, mutta se myös tukee tarinaa. Yritys ei ole saanut vakuutettua sijoittajia tarinasta vielä.
**14. Mitkä ovat yleisempiä asioita, jotka saavat sinut muuttamaan mielipidettäsi omistamastasi yhtiöstä tai luopumaan siitä kokonaan?**
Olen melkoinen hodlaaja salkkuni kulmakivien suhteen. Tämä on ollut sekä hyvä että huono asia. Isoin virheeni on ollut myyntinappulan painamatta jättäminen, ja tätä olen pyrkinyt mentaalisesti harjoittelemaan. Voittoja tai voittajia ei tulisi mielestäni katkaista, mutta joskus on parempi ottaa ainakin osa voitoista kotiin, varsinkin jos yrityksessä tai tarinassa tapahtuu muutoksia tai arvostuskertoimet ovat sellaisia, joita ei pysty perustelemaan enää järjellisesti.
**15. Kuinka paljon analysoit yhtiöiden lukuja itse esimerkiksi Excelissä? Miten laadit omat ennusteesi, vai hyödynnätkö pääasiassa analyytikoiden arvioita?**
Analysoin yhtiöiden lukuja hyvin vähän Excelissä itse. Nykyään on niin paljon analyytikoita ja analyysin tekijöitä, että melkein hetkessä kuin hetkessä saa muiden tekemää analyysiä. En yritä tiristää viimeistä prosenttia hinnasta suuntaan tai toiseen. Jos osake on suurin piirtein ostohinnoissa, niin teen oston. Parempi ostaa laatua kalliilla kuin huonoa halvalla. Olen myös käyttänyt tekoälyä arvonmäärityksen pallotteluun.
**16. Jos voisit opettaa Inderesin Foorumin sijoittajille yhden asian yhdellä napinpainalluksella, mikä se olisi ja miksi juuri se?**
Yrittäkää olla FOMO:ttamatta. Jos tunteet ottavat vallan ja halu päästä johonkin mukaan on liian vahva, niin hukkaa kyvyn katsoa kokonaisuutta ja vaaran merkkejä.
**17. Jos sinun pitäisi valita Inderesin henkilökunnasta kolme ja Foorumilta kolme hoitamaan salkkuasi kymmeneksi vuodeksi ketkä valitsisit ja miksi?**
Sauli Vilén, Atte Riikola ja Juha Kinnunen. Melkein nykyinen mallisalkkutiimi, mutta ei ihan. Ei erityisempiä perusteluita. Olen varmaankin lukenut eniten heidän tuotoksiaan, ja he ovat jääneet eniten mieleeni. Mukavan oloisia kavereita videoilla. Foorumilaisista en osaa vain kolmea nimetä, liian monta kovaa valittavana.
**18. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot hyödyntää sijoittamisessa kertyvää varallisuuttasi?**
Minulla ei ole varsinaisesti loppupeliä mietittynä sijoittamisen suhteen. Pidän hyvin paljon foorumilla FIRE-ketjusta tai vastaavista tarinoista, mutta kuten ketjuista nopeasti ymmärtää, on päätöksen teko tosipaikan tullen yllättävän haastavaa. Salkkuni ei mahdollista vapaaherraksi jääntiä, eikä se ole kyllä millään tavoin ajankohtaistakaan. Enkä myöskään tiedä, tavoittelenko esimerkiksi töistä kokonaan pois jättäytymistä.
Arvostan aikaa erittäin paljon ja lyhyen aikavälin haaveena olisi vapaa-ajan lisäys elämääni kuukausittaisten tulojen kustannuksella. Tämän voisin omassa päässäni perustella sijoituksissa olevalla varallisuudella. Vuosi vuodelta uusi sijoituspääoma jää enemmän ja enemmän tuottojen varjoon korkoa korolle -ilmiön avulla. Sijoittaminen on minulle ensisijaisesti harrastus. Nautin erittäin paljon yritysten asioiden seuraamisesta (foorumi hyvä työkalu) ja aihealueeseen perehtymisestä yleisesti.
TLDR: Vapaa-ajan lisäys kertyneen varallisuuden kustannuksella.
**19. Alokas tarvitsee tuekseen laadukkaita analyysejä, joten kotimaisten yhtiöiden tutkiminen on Inderesin avulla huomattavasti helpompaa kuin ulkomaisten. Miten sinä tutkit ulkomaisia yhtiöitä ja etsit niistä tietoa itsenäisesti esimerkiksi ilman Inderesin tukea?**
Tämä onkin hyvä kysymys. Sauli Vilén on hyvin sanoittanut sen, kuinka Inderesin raportit ovat todellisia ajansäästäjiä, kun yritykseen ja alaan pidemmän aikaa perehtynyt lukee osavuosikatsaukset läpi ja tekee analyysiä. Inderes ei seuraa esimerkiksi Alphabetia, mutta sitä seuraa taas sitten muutama miljoona muuta analyytikkoa tai itsensä analyytikoksi tuntevaa henkilöä.
Maailman suurimmista yrityksistä on hankalaa löytää mitään kulmaa, jolla saisi niskalenkin markkinasta, mutta minä olen osavuosikatsaukset lukenut vuosikausien ajan ja seuraan esimerkiksi Googlen omaa blogia, jossa kerrotaan uusista tuotteista tai nykyisten tuotteiden kuulumisista. Lisäksi erilaisten webcastien litteroinnit ja tekstitykset ovat hyviä, jos ei ole aikaa kuunnella kokonaan. Vaikka englannin kuullun ymmärtäminen on hyvällä tasolla, niin monesti näitä on hankalaa kuunnella esimerkiksi kuulokkeista matkalla, kun asioita pitää myös miettiä ja analysoida. Tämän takia tekstitykset ovat ihan hyviä.
Nopeita pika-analyysejä saa esimerkiksi X:ssä, mutta kuten missä tahansa foorumeilla, netissä saa aina olla tarkkana tekstejä lukiessa ja lähdekriittisyys on pidettävä korkealla. Arvonmääritykset ja analyysit saa erittäin helposti kallistumaan haluamaansa suuntaan. Tässä voinkin erikseen kiittää heitä, jotka uskaltavat olla asiallisia karhuja foorumilla. Se ei ole kiitollista hommaa ja lippukin saattaa herkästi heilahtaa.
**20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?**
Haluan yleisesti kiittää kaikesta tiedosta ja panostuksesta, jonka yhteisö foorumille tuottaa. Suomen yksityissijoittajakenttä voi takuulla paremmin foorumin ansiosta, koska sieltä saa hyvää tietoa ja analyysiä yrityksiin liittyen. Lisäksi uudet uutiset tulevat foorumille hyvin nopeasti. Inderes yrityksenä toki tavoittelee voittoa, mutta tekee hyvää työtä tuomalla tietoa yksityissijoittajille myös ilmaiseksi.
* * *
Kiitoksia paljon erinomaisista vastauksista!
Gwertheney yhdistää hyvän huumorin perusteltuun sijoitussisältöön, lisäksi uteliaana ja käytännönläheisenä tyyppinä hän rikastuttaa Foorumia tiedolla, näkökulmilla, rakentavalla keskustelulla ja hyvällä meiningillä. 💪
Veljet kuunnelkaamme herra Geetä:
> **16. Jos voisit opettaa Inderesin Foorumin sijoittajille yhden asian yhdellä napinpainalluksella, mikä se olisi ja miksi juuri se?**
>
> Yrittäkää olla FOMO:ttamatta. Jos tunteet ottavat vallan ja halu päästä johonkin mukaan on liian vahva, niin hukkaa kyvyn katsoa kokonaisuutta ja vaaran merkkejä.
Mukavaa viikonloppua! 🙂
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Syyskuu 1, 2026, 9.23pm UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/960 "2026-09-01T21:23:02Z")
> [@Alokas haastattelee](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/957):
>
> 195. Jani Järvinen kertoo, mistä STNX:stä on kyse STNX on tullut vastaan varmaan monille foorumilaisille erityisesti Äxästä, ja hieman vähemmän boomereille se on tullut tutuksi myös esimerkiksi Instagramissa. Luulen kuitenkin, että STNX on vielä enemmän tai vähemmän vieras suurelle osalle foorumilaisista. Ja lisäksi osalla saattaa olla siihen liittyviä ennakkoluuloja tai väärinkäsityksiä, joten näistäkin syistä ajattelin haastatella STNX:n Jani Järvistä. slight_smile Jani on todella mukava, …
**Jani Järvisestä** useampi on jutellut kanssani ja noin 6-8 henkilölle olen saanut kertoa, kuka hän on (vaikka on ollut ketjussanikin haastateltavana 😉 ), koska joillekin jopa Sijoituskästi voi olla vähän vieraampi (no niin on vähintään yhtä monelle Inderes 🙃).
Niin ainakin näiden videoiden avulla Jani tulee kunnolla viimeistään tutuksi:
@Tomi_Valkeajarvi:kin on tenttaillut häntä:
[ ](https://www.youtube.com/watch?v=DBAn9E-U4vo)
Sijoituskästin pojat ovat myös tentailleet omaa lyytikkoaan:
[ ](https://www.youtube.com/watch?v=tBCBzW7dDMo&t=2s)
Sitten hän oli myös noin vuosi sitten Positio-podissa 🙂
[ ](https://www.youtube.com/watch?v=ua8S5GcTf94)
On ollut myös useammassa Sijoituskästin podeissa (ja muissa heidän kanavissaan) ja varmaan lähiaikoina jälleen taas esintyy jossain tunnetummassa podissa. 🙂
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Syyskuu 11, 2026, 10.16am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/961 "2026-09-11T10:16:36Z")
**197. Verneri vastaili Alokkaan kysymyksiin koskien paljon parjattua First Northia**
Ei, tämä ei ole Alokkaan salkun tuottokäyrä, vaan First Northin tuottograafi. 😕
First North -lista ja sen yhtiöt ovat saaneet paljon parjausta ja pilkkaa. Monet tämän listan yhtiöistä ovat aiheuttaneet Foorumin osakeveljille paljon turskaa ja tuskaa. Joten päätin ryhtyä tuumasta ja toimeen… niinpä lähetin NVIDIA-analyytikko, Bitcoin-strategi, kulta-asiantuntija, yhteisönrakentaja ja Omien osto -puolueen puheenjohtaja Verneri Pulkkiselle kysymyksiä “Eka Pohjolaan” liittyen.
**1. First Northin viiden vuoden “tuotto” on lähes 70 prosenttia miinuksella. Mistä näin raju lasku johtuu?**
First North -lista koostuu kasvua hakevista pienyhtiöistä, joista monet ovat melko riskisiä sijoituskohteita. Pörssissä viimeiset viisi vuotta kasvun sijaan on tullut laskua ja useamman yhtiön kohdalla riskit ovat realisoituneet. Muutamat onnistumiset, kuten esimerkiksi huoltoyhtiö Viafin jonka osake on triplannut sitten listautumisen 2018, eivät riitä kampeamaan kokonaisuutta plussalle.
First North indeksi on markkina-arvopainotettu, eli suuremmat yhtiöt heiluttavat indeksiä enemmän. “Lahen Teslan” eli sähköautolaturivalmistaja Kempowerin osake raketoi niin, että yhtiön markkina-arvo oli parhaimmillaan useita miljardeja. Sitten romahti First North -indeksissä, kunnes se hyppäsi päälistalle 2024 (missä se on laskenut lisää). Monien First North -yhtiöiden markkina-arvot liikkuvat kymmenissä miljoonissa, joten yksi miljardien arvoinen elefantti saa pahaa jälkeä posliinikaupassa. Mutta ei romahdus ole Kempowerin syy: hiiret ovat pudottaneet ne posliinit, joihin elefantti ei osunut.
Osakemarkkina on aina osakkeiden markkina. Katsokaamme siis indeksin punaisen pinnan alle. First North -yhtiölistan pikavilkaisu kertoo karua tarinaa: osakkeet olivat kuplassa 2021 ja odotukset epärealistisen korkeita, yhtiöt ovat joko itse möhlineet strategiassaan, vaikea suhdanne on rokottanut kohtuuttomasti ja/tai näiden yhdistelmä on romauttanut osakkeen.
Monella yhtiöllä on (tai oli) kunnianhimoisia suunnitelmia, jotka eivät ole sujuneet kuten listautumisen aikana visioitiin. Solar Foodin proteiini on huikea keksintö, mutta tuotannon skaalaaminen suureksi vaatisi järkyttävästi pääomaa. Aiforian tekoälyratkaisut saavat sopimuksia Euroopasta, mutta ne eivät muutu liikevaihdoksi. Useilla lääkekehitysyhtiöillä, kuten Faron, aihiot eivät ole kehittyneet suotuisasti (mikä on tottakai se odotetuin lopputulema pienellä lääkekehitysyhtiöllä). Duell ja monet muut ajoivat itsensä ojaan valtavalla velkavivulla ostaessaan yrityksiä oikealta ja vasemmalta. Fodelia keräilee vielä itseään aiemmasta kebabimperiumin rakentamisesta.
Vaikea suhdanne on painanut yhtiöitä. Esimerkiksi Lapwall, joka on kyllä noussut +50 % sitten listautumisen 2022 tai pörssissä romahtanut Ecoup kärsivät heikosta rakentamisen suhdanteesta. Ohjelmistoyhtiö Admicomin kasvu on hidastunut myös merkittävästi raksalamassa ja päälle on iskeneet tekoälyhuolet. Osake kävi myös totaalisessa kuplassa 2021, mistä on päästelty ilmoja ulos näihin päiviin asti. Varainhoitaja Titanium nautti nollakorkojen höystämän kiinteistökuplan hoivakiinteistöillään ylös, sekä myös korkokrapulan pitkän alamäen alas.
Sitten vielä oma ryhmänsä purkkaviritykset, kuten sijoittajien puolustuskiimaa opportunisesti hyödyntänyt “onko se dronetehdas kanssamme huoneessa” Summa (osake on käytännössä menettänyt arvonsa). Tai outoa kaulassa kiikkuvaa ilmanpuhdistajaa markkinoinut Pallas Air (-99%).
Luetteloa voisi jatkaa, mutta säästettäköön lukijan kyynelkanavia. Mainittakoon lohdutuksena, että Ruotsin First North on romahtanut myös huipuista 65 %. Sattuu sitä paremmissakin piireissä. En halua luoda vääriä mielikuvia Firsth North -yhtiöiden laadusta, mutta monet tänä päivänä voittamattomina pidetyt yhtiöt kuten Amazon ja NVIDIA ovat laskeneet historiassaan joskus 90 %. Amazon puolittui viimeksi muutamia vuosia sitten. Ne ovat täysin poikkeuksellisia yhtiöitä, ja niillekin on käynyt noin! First Northin 70 % lasku on vielä “rookie numbers”.
**2. Kannattaako tällaiseen turskamarkkinaan edes tähyillä, kun miinukset ovat valtavia ja lähes kaikki näyttää punaista? Pelkkä ajatus roskakoriin unohtuneiden helmien löytämisestä ei oikein vakuuta, kun nykyään lähes kaikki yhtiöt ovat jo Inderesin seurannassa.**
Osakelistoja seuraava ei välttämättä erota, onko tietty yhtiö listattu päälistalle tai First Northiin. Katsoisin kaikkia yhtiöitä yksilöinä. First Northin raportointivelvollisuus on kevyempi ja aina saa olla kriittinen uusien listautujien suhteen, mikä kannattaa tottakai muistaa.
Joku voisi argumentoida, ettei maailman suurimpiin yhtiöihin kannata sijoittaa koska niitä seuraa kaikki. Maailman suurimmat yhtiöt ovat kuitenkin viimeiset 10 vuotta rikkoneet “vanhaa kaavaa” ja lyöneet indeksit mennen tullen. Näin ei välttämättä jatku ikuisesti, mutta se on hyvä muistutus siitä miten helmet voi löytyä sieltä mihin kaikki jo katsoo. Mutta katse ei riitä, pitää myös tarttua.
Euroopan pankkisektori oli maailman vihatuin sektori vuosia eurokriisin jälkeen. Viimeiset viisi vuotta se on ollut yksi maailman parhaiten tuottaneita sektoreita, jopa paremmin kuin teknologia. Teknologiaosakkeet olivat epäsuosiossa ja halpoja pitkään teknokuplan poksahduksen jälkeen. Se, että niistä pitäisi maksaa paljon on viimeisen ~10 vuoden aikana rakentunut ilmiö. Rakastettu voi kääntyä vihatuksi, raketti mörnijäksi ja mörnijä raketiksi. Aina kannattaa pitää avoin mieli.
**3. First Northin yhtiöiden perkaaminen tuntuu melkein ammattilaisen hommalta. Monet yhtiöt toimivat vaikeilla aloilla ja vaikuttavat muutenkin hyvin riskisiltä… no myönnettäänköön on joukossa “tavallisempiakin” yhtiöitä. Millaiselle sijoittajalle First North oikeastaan sopii? Pitääkö sijoittajan olla vähän startup-henkinen ja valmis hyväksymään todella korkea riski?**
Siellä on kieltämättä paljon alkuvaiheen teknologiayhtiöitä, joiden arvioiminen on vaikeaa ammattilaisellikin. Yleisesti voisin todeta, että kannattaa muistaa “perusodotukset” (base rates, mistä puhuin [Vartissakin](https://www.inderes.fi/videos/outside-view-ja-base-rates-or-vernerin-vartti) aiemmin). Esimerkiksi alkuvaiheen lääkeyhtiöllä, jonka lääke on kuitenkin jo kliinisessä vaiheessa eli tehdään potilaskokeita, todennäköisyys saada lääke joskus apteekin hyllylle on joku kymmenisen prosenttia. Varhaisen vaiheen maailmaa muuttavat teknologiayhtiöt ja uudet teknologiset keksinnöt, First Northissa esimerkiksi Canatu, Modulight, Betolar tai Spinnova… Tähän ei ole tarkkaa lukua, mutta on suhteellisen selvää että harva tulee menestymään. Ehkä muutama prosentti, jos katsoo esim. startup -tilastoja Amerikassa. Toki nämä firmat ovat päässeet jo listalle asti, eli eivät ne täysin startupeihin verrattavissa.
First Northin koukku (tai nyrkki naamaan) tuleekin sen lottomaisuudesta: hyvällä säkällä joku noista voittaa joskus isosti. Viime vuosina näin ei ole juuri käynyt. Tosin esimerkiksi Nexstimin osake takavuosina melkein seitsenkertaistui pohjista, vaikka koko tuottohistoria on surulliset -98 %. Jälleen kerran, ei osake- vaan osakkeiden markkina!
Mutta onhan siellä listalla myös paljon fiksunoloisesti hoidettuja, vähän tylsiäkin ja helposti ymmärrettäviä bisneksiä kuten esimerkiksi Viafin (sijoittaja voi nukkua läpi vuoden ja vilkaista vain tilinpäätöksen) ja Lapwall (toimari huikea esiintyjä). Tai rahoitusalusta Springvest on esimerkiksi vekkuli tapaus. Sijoittaja saa altistusta ihan alkuvaiheen start upeille. Springvest voittaa joka tapauksessa, kun se kerää palkkioita yhtiöiden kerätessä sen kautta rahaa. Samalla se saa pienen omistuksen kerääjistä.
First Northista saa siis kaikenlaista altistusta, ei pidä kategorisoida liikaa.
**4. Miltä First Northin tulevaisuus näyttää? Voiko markkina vielä nousta nykyistä merkittävämpään asemaan Suomessa?**
Juttelin tästä meidän toimarin Mikaelin kanssa kun hänellä on parempi kuva First Northista instituutiona. Onhan tuolla paikkansa auringon alla, koska päälista on liian järeä monelle pienelle yhtiölle. On hienoa, että on markkinapaikka minne voi listautua pienin kuluin (jos osaa pitää ne pieninä, ottajia riittää) ja toisaalta yksityissijoittajat pääsevät kiinni osakkeeseen ennen suurempia sijoittajia. Jahka jos kun pienillä yhtiöillä menee paremmin (suhdanteet muuttuvat!) ja ideoille tarvitaan rahaa, eiköhän First North myös piristy.
* * *
Kiitos Verneri mainioista sisältörikkaista vastauksista! 🙂
First Northista tuli jostain syystä mieleen “veliosake”. Kysyin tekoälyltä, mikä on veliosake ja tässä on vastaus 😃 👇
> **Tästä aukeaa tekoälyn vastaus**
>
> “Veliosake” ei ole virallinen sijoitustermi, vaan sijoittajien käyttämä puhekielinen ilmaus. Sillä tarkoitetaan yleensä osaketta, jota suositellaan tai ostetaan enemmän “veljien vinkkien”, keskustelupalstojen hypen tai porukkahengen kuin perusteellisen analyysin vuoksi. [[forum.inderes.com]](https://forum.inderes.com/t/voiko-veliosakkeita-kontraamalla-vaurastua-kerro-tarinasi/43864/4), [[forum.inderes.com]](https://forum.inderes.com/t/inderesin-kahvihuone-osa-7/40486?page=416)
>
> Termi tulee samasta ajatuksesta kuin englannin _broscience_ (suom. “velitiede”), jossa uskomukset perustuvat kaveripiirin kokemuksiin eivätkä vahvaan näyttöön. Sijoituskeskusteluissa veliosakkeella voidaan viitata esimerkiksi osakkeeseen, jota monet sijoittajat kehuvat, vaikka yhtiön fundamentit eivät välttämättä tukisi innostusta. [[forum.inderes.com]](https://forum.inderes.com/t/inderesin-kahvihuone-osa-7/40486?page=416)
>
> Esimerkki:
>
> > “Tämä osake on ihan veliosake, kaikki foorumilla ostavat sitä, mutta harva osaa perustella miksi.”
>
> Sana on yleensä hieman humoristinen tai vähättelevä, eikä tarkoita mitään tiettyä yhtiötä
Ehkä on syytä olla jatkossa optimistinen 😎 👇
> Jahka jos kun pienillä yhtiöillä menee paremmin (suhdanteet muuttuvat!) ja ideoille tarvitaan rahaa, eiköhän First North myös piristy.
Kiitoksia ja rentouttavaa viikonloppua! 🙂
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Syyskuu 25, 2026, 10.00am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/962 "2026-09-25T10:00:59Z")
**198. Teemu Hinkula ja Alokas jutustelivat Inderesistä & sen yhteisöstä**
Mä halusin haastatella nimitys- ja palkitsemistoimikunnan yhteisöjäsentä Teemua hänen tehtävästään sekä kokemuksistaan että vähän kaikesta muustakin, mutta Teme ehdottikin sitten tällaista vuoropuhelua ja niinhän me sitten tehtiin WhatsApissa. Tuollaista nopeaa ajatusten virtaa, josta löytyy varmasti niin ajatusvirheitä, kirjoitusvirheitä sekä hassuja muotoilua etc. 🙂
Kannattaa huomioida, että **Alokkaan ja Temen keskustelut on käyty 18-20.9.** , eli ennen Vernerin lähtöä. 🙂
* * *
Moro Teme!
Välillä olen yksikseni miettinyt, miten Inderesin yhteisö on muuttunut vuosien varrella.
Teemu, sä olet seurannut Inderesiä ja sen yhteisöä vähän pidempään kuin minä. Miten nykyinen meininki eroaa sun mielestä siitä, millaista yhteisössä oli silloin, kun tulit foorumille elokuussa 2019?
Moi Alokas!
Jaa, enpä tiennytkään, että olen ollut foorumilla kauemmin kuin sinä!
Piti ihan palata muistin syövereihin miettimään tätä omaa aikaa yhteisön jäsenenä. Olen itse asiassa aika myöhäisherännyt foorumilainen, sillä ensimmäiset muistikuvat Inderesista ovat jo noin vuodelta 2015. Silloin tuli luettua raportteja ja katseltua haastatteluja. Taisin silloin enemmän seurailla Facebookissa, Sharevillessa sekä Kauppalehdessä käytävää sijoituskeskustelua. Myös blogit olivat silloin kova sana.
Sen ajan Inderesistä tulee ensimmäisenä mieleen tietenkin yksityissijoittajille tuotetut materiaalit, mutta myös mukava huumori Pöljä-hattuineen ja fläppitauluineen.
Ensimmäiset foorumimuistot liittyvät korona-aikaan ja sen jälkeiseen hurmokseen, kun kaikki mihin koski, muuttui kullaksi. Sitä sitten hehkuteltiin yhdessä analyytikkojen kanssa hattukakkuja livessä syöden sekä tatuointeja kankkuun ottaen. Silloin vielä Qt:n Varelius oli foorumilla, @timontti:lla oli eri nimimerkki ja Kamuxillakin meni hyvin.
Mieleen on myös jäänyt noilta ajoilta totisemmat kirjoitukset, joissa joku pureutui johonkin sijoituskeissiin syvällisemmin numeroiden avulla. Niitä oli erityisen mukava lukea ja ne olivat kovin opettavaisia.
Kuten kaikkia juhlia, niin myös tätäkin seurasi krapula. Tuli kusetusmarkkinat ja Hesulista tuli Hesuli. Foorumin huumorikin alkoi keskittymään ensin kahvihuoneelle ja lopulta pääosin meemiketjuun.
Ehkä tämä käppyrä kuvaa hyvin foorumin mielialasentimenttiä.
Mites Alokas sinä päädyit Inderesin yhteisöön ja foorumille? Olet varmaan lukenut kaikki foorumin viestit viimeisen viiden vuoden aikana, oletko tehnyt samoja havaintoja kuin minä?
Kiitos kysymästä! Mä tulin kuvioihin vasta vuoden 2020 heinäkuussa, eli siinä kohtaa, missä kohtaa foorumilaiset halusivat kiihtyvään tahtiin esitellä YTD-tuottojaan. (tuo laittamasi First North kertoo enemmän kuin tuhat turskaa)
Mä aloitin itse sijoittamaan vasta vuonna 2018 ja Inderes alkoi tulemaan tutuksi sen jälkeen, kun kyllästyin indeksirahastoihin ja innostuin osakkeista. Google-tulokset eri yhtiöistä veivät hyvin usein Foorumil, koska siellä oli ketju lähes jokaisesta yhtiöstä ja niis tuoreet tiedot sekä uutiset. Porttiteorian tapaan kiinnostuin indeksirahastoista, mut Nordnetin innostamana treidailinkin… turskaisel menestyksel. 😃 ”Inderesiä ennen” ja muutenkin sijoittamisen alkuvaiheilla tietolähteinäni olivat randomit Googlen hakutulokset, Nordnet, Tuben tarjoamat videot, blogit yms., mut sit se alkoi vain painottumaan Indeen.
@Verneri_Pulkkinen koukutti videoillaan ja persoonallaan mut Inderesin pariin ja erityisesti innostuin alkutaipaleella Heikkilä & Vilén -sarjasta (ping @Sauli_Vilen) . @Marianne_Palmu oli erityisen vakuuttava ja oli Vernerin tapaan ernuja (ernu = erilainen nuori) sijoitusskenessä – nimenomaan hyvällä tavalla.
Niii… sä kysyit mun havainnoistani, että ovatko samansuuntaisia kuin sul. Lyhyesti sanoen kyllä. Olen käynyt Foorumin ”kokonaan läpi”, en ihan jokaist viestiä lukenut sanasta sanaan, mut olen kuitenkin huomannut, että foorumi näyttäytyy hyvin erilaisena sen mukaan, kuinka laajasti sitä on lukenut… esim. 1 600 ketjua lukenut, jolle on kertynyt lukuaikaa yhteensä kahdeksan kuukautta, tuntee ja ymmärtää foorumia aivan eri taval kuin 500 ketjua ja kolme kuukautta lukenut – puhumattakaan käyttäjästä, joka on lukenut alle sata ketjua ja törmännyt paljon p-aiheisiin. (p = politiikka)
Sori, ajatus karkasi. 😃 Näppituntumalta sanoisin, että nykypäivänä keskimääräinen viesti on laadukkaampi ku ennen, mut on pakko sanoa, et numerois erityisen huonona olen huomannut saman kuin sä, mite paljon on vähemmän samanlaista numeroiden pyörittelyä kuin ennen – huomasi oikein, miten joku oli käyttänyt aikaa ekseliensä kanssa. Numeroiden kans oli mukana myös syvälliset perustelut. Niitä tosiaan kaipailen, koska siinä saa lisää pohdittavaa ja näkökulmaa lyytikon tai jonkun muun näkemyksille.
Niin… poukkoilen… ja palaan palatakseni heinäkuuhun 2020, ni silloin oli karnevaalitunnelma, ihasteltiin salkkujemme prosentteja… oltiin sankareita kaikki; villejä viestejä, rakettiemojeita jne. Sitten 2022 syksyyn mennessä salkkuuni laittamat varat olivat puolittuneet, jotkut olivat vähän kiukkuisia ja kinaakin olin vähän enemmän, mutta enemmistö oli humoristisella tuulella ja Foorumille iski huumorikupla.
Huumori oli tullut vahvasti jäädäkseen, mut vuoden 2022 loppupuolelta lähtien Foorumi ehkä hiljalleen alkoi kypsymään ja keskimääräisen viestin laatu parantui, koska p-aiheet vähenivät ja pysyivät omissa ketjuissaan, lisäksi karnevaalimainen meininki oli laantunut salkkujen turskatellessa ja villein Foorumimeno oli takana. Mutjoo, edelleen kaipaan enemmä joidenkin harrastamaa numeroiden pureskelemista… ja mul on ikävä monia nimimerkkejä… voisin lausua kymmeniä, mut täs muutamia; @Elina_A, @SijoitusSeppo ja liiaksi hiljentynyt @Mauri. Onko sulla jotain nimimerkkejä ”ikävä”, ja jos on, niin miksi just niitä? Oletko huomannut, et tietynlaiset yhtiöketjut ovat hiljentyneet ja tietynlaiset aktivoituneet? Entäs onko susta Inderesin väen foorumiaktiivisuus muuttunut?
Sitäkin tässä pohdin, että mä herkästi useimmiten yhteisöllä tarkoitan Inderesin kohdalla henkilökuntaa, foorumilaisia ja sitten tuollaisia näkyvämpiä yhtiöiden edustajia. Mitä sä useimmiten tarkoitat yhteisöllä?
No Masseahan tietenkin on kaikilla ikävä. @Arimatti_Alhanko tykkäsi pyöritellä numeroita ja kaivaa yhtiöistä kaikkea jännää. inderesiläsistä @Petri_Kajaani oli oikea foorumilegenda. Tosin asiaa varmaan auttoi se, että hänellä sattui olemaan seurannassa raketoivia yhtiöitä. Eihän tosin paljon fiiliksiä peitellytkään.
Ehkä meininkin on hieman seesteistynyt talon sisällä. Mutta kyllähän sen ymmärtää, kun markkinakin on ollut vähän vaisumpi. Analyytikot jotuvat enemmän puolustusasemiin, kun kaikki osta- tai lisää-suositukset eivät osukaan. Toiminnasta sekä kommunikoinnista on kuitenkin tullut hieman totisemman ja vakavamman oloista, mutta ehkä sekin sallitaan. Ei kenenkään tarvitse olla muuta kuin oma itsensä. Inderesin bisnesmallissa henkilöbrändit kyllä näyttelevät suurta roolia. Yhteisö on myös laajentunut. Ei ainoastaan lukumääräisesti vaan varmaan myös laadullisesti. Siihen eivät kuulut ainoastaan nimimerkin takaa hassuttelevat foorumilaiset vaan esimerkiksi tapahtumien kautta yhtiöiden edustajat ja muutkin sijoitusammattilaiset ovat suuremmassa roolissa. Ei heiltäkään varmaan huumorin käyttö tosin ole kiellettyä. Ja löytyyhän yhtiöidenkin johdosta mahtavia persoonia.
Ehkä yksi uudenkaltainen piirre foorumilla on se, että ajan saatossa tiettyihin yhtiöketjuihin on muodostunut omanlaisensa kulttuuri. Se varmaan asettaa haasteita modelle? Jossain ketjussa ehkä sallitaan erilaista käyttäytymistä kuin toisessa. Onko sun työ moderaattorina muuttunut? Onko nykyään helpompaa vai vaikeampaa kuin ennen? Teettääkö foorumi enemmän vai vähemmän työtä?
Juu, no näitäkin kavereita on ikävä! Petri käy varmasti lukemassa välillä ja Arimattikin, hän jopa kesällä laittoi viestiä jätskikiskastaan Foorumille.
Erinomaisia ajatuksia meiningin muuttumisesta, ja musta on hyvä, että olet puhunut yhteisöstä laajemminkin. On tärkeää, että ihmiset saavat olla omia itsejään - haluan kuitenkin todeta, miten näkyvistä huippupersoonista on hyötyä… myös sijoituskeissin kannalta esim. pidän todella arvokkaina sijoituskeissinkin kannalta Vernerin, Mariannen ja Salen kaltaisia aitoja, persoonallisia ja erittäin päteviä osaajia.
Olet oikeas noista erilaisista “ketjukulttuureista”, mutta tätä on ollut ennenkin – nykyään ehkä vain korostuneemmin. Karnevaalikaudella 2020–2021 hyperrakettifirmojen ketjuissa keskustelutyyli oli aivan erilainen kuin vaikkapa Nordean ketjussa. Kun lähes jokainen viesti on ketjussa laadukas ja sisältörikas, “kevyempi” viesti pistää heti silmään. Veliosakeketjuis taas vain murto-osa viesteistä yltää laadukkaimpien yhtiöketjujen tasolle. Tämä asettaa haastetta.
On moderointityö muuttunut, mut ei niin valtavasti… ehkä ennen foorumil oli ehkä enemmä ärhäköitä tyyppejä ja riitoja, mut ne liittyivät usein P-aiheisiin ja turskasteluun. Tavallaan työ on helpottunut, mut selvästi suurin osa kaikesta työstä jää foorumilaisilta huomaamatta, mikä on todella hyvä, että porukka “säästyy” todella monilta asioilta, mut toisaalta olisi hyväkin joskus ehkä yleisön nähdä, mitä taustalla tapahtuu, koska monilla on täysin väärä kuva asioista (erityisesti kiivaammilla). 🙂
Erityisen haastavien käyttäjien määrä voi hämätä: parinkymmenen nimimerkin takana saattaa olla esim. alle kuus ihmistä. Osa tietynlaisista jäähyl joutuneista on palannut uusilla tunnuksil tai/ja vaihtanut nimeä. Usein samat aiheet, kuten maahanmuutto, vihaiset muut tiettyjen teemojen kestonostot, tietynlaiset naiskommentit (ja erikoistuminen naiskäyttäjien liputukseen), toistuvat heidän viesteissään sekä suuttuminen. Nämä myös liputtavat eri mieltä olevia ja tykkäilevät omien rinnakkaistunnustensa viesteistä tai muiden, jos käsittelevät tiettyjä asioita tietyistä kulmista. Joitakuita näistä jotkut ovat kutsuneet aiemmin jopa Venäjä-trolleiksi. Näin muutama äänekäs käyttäjä voi näyttää paljon suuremmalta joukolta kuin todellisuudessa on.
Mut edellä kuvaamani Foorumin työllistävimmät tapaukset edustavat korkeintaan promillea käyttäjistä… jos sitäkään, mikä on hyvä muistaa. Eivät hekään ole sellaisia onneks ku muualla netissä, ja useimmiten he kirjoittavat lähinnä P-ketjuis. Nekin ketjut ovat hiljentyneet ainakin lukijamäärien perusteella, ja aktiivisia kirjoittajia on niissä hyvin vähän. Yli 99 prossaa foorumilaisista käyttäytyy asiallisesti, vaikka ne ”promillehankalimmat” pitävätkin suhteettoman paljon ääntä. Yleisesti; virheitä sattuu kaikille ja se on ok! Me hoidamme oman työmme niin hyvin kuin osaamme. Lähes kaikki foorumilaiset ylläpitävät kohteliasta ja ystävällistä keskustelukulttuuria eivätkä provosoi tai provosoidu. 🙂 He myös vähentävät moderoinnin tarvetta ohjaamalla toisiaan niin ketjuissa kuin yksityisviesteis – ja enne kaikkea käyttäytymällä ite hyvin. Sivuhuomiona on pakko sanoa, että on tosi kiva saada paljon mukavia ja hauskoja privaviestejä. 🙂
Mut… nyt on pakko kysyä suoraan, olet pitkän linjan foorumilainen ja suhteellisen kauan sijoittanut. Onko Foorumista enemmän hyötyä vai haittaa sulle? 🙂 Ja miten hyödylliseksi sä näet Foorumin yleisesti ottaen laajemmalle joukolle ihmisiä? Ja miten sun oma Foorumi käyttäytyminen on muuttunut vuosien myötä?
Olet tainnut joskus sanoa, että ehdit reagoida 95%:iin poistettavista viesteistä ennen kuin kukaan ehtii niitä lukea! Kunnioitettavaa reagointia sinulta ja kiitos siitä koko yhteisön puolesta!
Mitä tulee omaan foorumikäyttäytymiseen, niin jossain vaiheessa koitin siirtyä keskittymään laatuun määrän sijasta omissa kirjoituksissani. Nyt sitten viime aikoina on pakko myöntää, että tekoäly on vähentänyt myös minun foorumikontribuutiota, kun useita ajatuksia pystyy testaamaan tekoälyn kanssa reaaliajassa.
Foorumilla on silti vielä paikkansa minun sijoittajauniversumissa. Etenkin pienten yhtiöiden kohdalla, mutta myös muissa teemoissa. Arvostan etenkin niitä kirjoittajia, jotka jaksavat tuoda jäsenneltyjä näkemyksiään esille ja haastettavaksi aiheista, joihin he ovat selvästi perehtyneet. Niistä pystyy poimimaan näkökulmia, joihin ei tekoälyn kanssa sparraillessa tule itse kiinnitettyä huomiota. Tässä kohtaa nousee hattu päästä etenkin Vernerille, mutta myös monille muille. 🎩
Miten sää näet, että tekoäly on muuttanut foorumia? Onko se vähentänyt foorumin tarvetta tai onko se tuonut jotain uutta?
Thänks, ja paljon! Vähän noin juu erityisesti ennen: joku saattaa ehtiä nähdä poistettavan viestin, mutta ensimmäiset lukijat liputtavat kovimmat ylilyönnit yleensä nopeasti, ja niihin sit reagoidaan. Nykyään saatetaan myös paikoin odottaa pidempään, koska kirjoittaja voi muokata viestiään tai muut foorumilaiset ohjata häntä ketjussa – ja käsittääkseni monet tekee sitä myös privana, mikä on tehokas, lisäksi joskus on hyvä seurata tilannetta ennenku puuttuu siihen. Liputuksista osin näkee, miten viesti otetaan vastaan, vaik kaikkein äänekkäimpien näkemyksille ei voi antaa suhteettoman suurta painoa. Hurjasti viestejä poistuu ilman, että useimmat edes huomaavat sitä. Pidemmän päälle on hyötyä myös viestin kirjoittajalle, kun törkeimmät ylilyönnit katoavat, mut hänen mukavat viestinsä jäävät näkyviin. Meitä moderointioikeuksil toimivia on useampi, automatiikkakin liputtaa välillä viestejä ja paljo ihmiset poistavat omia viestejään. Joskus olemme poistaneet joltakulta pari viestiä, minkä jälkeen hän on sit poistanut niitä lisää. Ulospäin on sit näyttänyt siltä, että modet ovat olleet paljon tiukempia kuin oikeasti olivat. Toisaalta yleisel tasol viestejä poistetaa paljon enemmän ku monet luulis.
Teme, sulla on laatua aina kirjoituksissasi; välil sinulta tulee kattavia antoisia kirjoituksia, mutta lyhyemmätkin postauksesi tuovat esiin tärkeitä seikkoja, mitä suurin osa ei ole varmasti huomannut, eli ei viestin tarvitse aina olla pitkä. 🙂
AI on muuttanut Foorumia jonkun, mutta isossa kuvassa ehkä enemmän hyvään suuntaan – toki ongelmiakin on. Monen laatukirjoittajan viestit ovat nykyään selkeämpiä ja kirjoitusvirheitä on vähemmän, mut oma tyyli ja sisältö ovat ennallaan. Tekoälyl saatetaa, vaikka tehdä kuvaaja ite kerätystä datasta tai hakea juttuja + opetella asioita. Sitten on viestejä tyyliin: ”Pyysin Geminiltä analyysin, tässä raportti.” Sellaisia päätyy poistettavaksi normipäivinä. Jos toistuvat liputukset (+ohjeistukset) eivät auta, seurauksena on voinut olla jäähy. Räikeimmät tapaukset ovat kuitenkin vähentyneet paljon. Jonkin verran niitä tulee varmasti jatkossakin, samoin kuin Foorumin alkuajoista asti nähtyjä aiheen vierestä meneviä viestejä etcetc.
Ite en osaa englantia ja Googlen kääntäjä edelleen kääntää välillä todella väärin, mut varsinkin maksulliset tekoälyt kääntävät tekstin hyvin suomeksi, lisäksi ne selittävät jotkin lyhenteet ja käsitteet hyvin, minkä lisäksi auttavat + ohjaavat, mistä voi löytyä asiasta lisää tietoa. Hyviä opettajia ovat usein myös, mut varsinkin tavallisen ihmisen käsissä ”perussovelluksella” niiden itsenäisesti tuottama “analyysi” antaa usein tivarsin epäilyttäviä vastauksia, mihin lukija voi uskoa. Esim. teen itselleni treeniohjelmia ja tekoälyjä pyydän tarkastamaan – pääosin hyviä pointteja, mut välil ne tekevät pahoi virhei, joita kokemattomampi treenaaja voisi silti uskoa, eli apurenkeinä voivat olla jees, mutta pitää kuitenkin niiden kans aina olla tarkkoina.
AI voi pitkällä aikavälillä vähentää Foorumin tarvetta; sen kans voi oppia uutta, kääntää tekstejä ja sparrailla. Tavallisen käyttäjän käsissä se ei kuitenkaan ole vielä niin luotettava tiedon tuottaja, että oikeista tietolähteistä ja muista ihmisistä voisi luopua. Siks laatukirjoittajat, joilla on tietoa, perusteltuja näkemyksiä ja kykyä hyvään debattiin - ovat edelleen todella arvokkaita. Sovelluksetki ovat tarjonneet mahdollisuuksia jo pitkään, mut niidenki hyödyntäminen vaatii tietoa, taitoa ja aikaa. Mun mielestä vernerit, kinnuset (ping @Juha_Kinnunen) ja mariannet ovat edelleen korvaamattomia. Foorumin tuleva tarpeellisuus riippuu lopulta siitä, miten aktiivisia Inde ja foorumilaiset ovat – just siitä aktiivisuudesta, mistä säkin puhuit.
Jos miettii Foorumia kokonaisuutena, niin miten näet sen tulevaisuuden? Keskustelupalstat taitavat olla vähän meidän boomerien juttu, jota syövät somet sekä kaikki ”muut mahdollisuudet”, kuten AI.
Inderesin selkein kilpailuetu kilpailijoihin analyysissäliiketoiminnassa on vuorovaikutteisuus sidosryhmien välillä. Jonkin verran on ollut puhetta, että analyysiä tehdään myös tekoälylle, jotta se käyttäisi sitä lähteenä. Siinä on kuitenkin varmaan vaikea saavuttaa kilpailuetuja. Moni on varmaan siirtynyt sparrailemaan ideoita foorumilta tekoälyn kanssa. Siinä kuitenkin piilee vahvistusharhariski. Voisi siis ajatella, että ihmisen mukana pitämiselle osaketutkimustyöloopissa on vielä tarvetta uusien ideoiden ja erilaisten näkökantojen luomisessa. Tällaiselle hyvin moderoitu, laadukas ja aktiivinen foorumi tarjoaa hyvän alustan, joka sitten palvelee sekä sijoittajia, analyytikkoja kuin yhtiöitäkin.
Ootko samaa mieltä? Mitä sellaista lisäarvoa foorumi mielestäsi tuota, mitä ei tiktokeista ja youtubesta saa?
Oon samaa mieltä, eikä ekaan kysymykseen oikeastaan ole lisättävää. Toiseen kysymykseen sanoisin, että foorumimme on laadukas ja uniikki paikka, jossa erilaiset sijoittajat, Inden ammattilaiset ja yhtiöiden väki keskustelevat keskenään hyvin aktiivisesti ja asiallisesti - tietoon ja hyvin perusteltuihin ajatuksiin nojaten… näistä sitä lisäarvoa tulee. Tällaiselle yhdistelmälle ei yksinkertaisesti löydy muualta vaihtoehtoa. Kiitoksia Teemu, olen paljon oppinut sulta ja saanut myös hyvää ajateltavaa.
Hyvää viikonloppua sinne ja koko yhteisölle! 🙂
Kiitos Alokas, oli kiva rupatella tärkeästä aiheesta. Mukavaa viikonloppua niin sinulle kuin yhteisöllekin! 😊
* * *
Kiitos @_TeemuHinkula, kanssasi on aina mukava keskustella, niin WhatsApissa kuin livenä! 🙂
Tosiaan keskustelu käytiin ennen Vernerin lähtöä ja ennen myös sitä Kahvihuoneen keskustelua, että missä entiset aktiiviset foorumilaiset ovat, kuten possut, MoneyWalker, DTXL etc. Onneksi meillä on vielä aktiivisena ekat, timontit, heiskaset, hipit etc. Musta on aina tavallaan ikävä sanoa nimiä, kun on niin hirveästi hyviä nimiä, että kun mainitsee muutaman ni tekis mieli mainita sata muutakin nimeä. 🙂
Tulee muistaa, että selvästi suurin osa on hiljaisia lukijoita ja yleensä me persoonallisemmat ollaan enemmän esillä - haluan kiittää ja muistaa erityisesti teitä rakkaita hiljaisia lukijoitakin - Foorumillamme on valtava “liikenne”, joka koostuu 98-99 prosenttia teistä ja joukkoon mahtuun valtavasti erilaisia upeita ihmisiä! ❤
Mukavaa viikonloppua aivan kaikille! 🙂
**Jälkiedit:** **Verneri** on sitten ens viikolla muual ☹
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Lokakuu 10, 2026, 8.47am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/963 "2026-10-10T08:47:48Z")
**199. Marianne Palmu jälleen vastailemassa Alokkaan persoonallisiin kysymyksiin makromittareista. 🙂**
Luen paljon erilaisia makroaiheisia juttuja, tosin harvemmin mitään pidempiä raportteja ja artikkeleita, mutta uutisia, tiiviimpiä juttuja ja nostoja, joissa on mukana erilaisia makromittareita. Monet mittarit tiedän jollain tavalla ja näen useimmiten, että ovatko ylittäneet odotukset ja miten aiemmin on mennyt, mutta en silti aina sisäistä jonkun mittarin merkitystä tarkemmin ja onko kyseessä iso vai pieni juttu sekä mitä niistä tulisi laajemmin ajatella.
Toki on mittareita ja termejä, mitä en juurikaan ymmärrä, lisäksi on mielestäni hauskoja ja jänniä juttuja noissa; esimerkiksi Yhdysvaltojen työpaikkalukujen yhteydessä on lähes aina maininta “maatalouden ulkopuoliset työpaikat”.
Olen ennenkin pohtinut näitä “mittariasioita” ja olen halunnut saada niistä enemmän irti, joten päätin kysyä näistä teemoista **Marianneltamme** , jotta tulisin viisaammaksi näissä ja saisin “työkaluja” näiden parempaan sisäistämiseen. 🙂
# 1. Miksi juuri ”maatalouden ulkopuoliset”?
**Kysymys:** _Mikä juttu tämä on… Kun puhutaan Yhdysvaltojen työmarkkinoista ja kerrotaan työpaikkalukuja, niin usein mainitaan ”maatalouden ulkopuoliset työpaikat”. Miksi juuri maatalouden ulkopuoliset?_
**Vastaus**
Koska maatalouden työpaikat heiluvat kuin heinämies. Työllisyys elää kausien mukaan: kesällä ja sadonkorjuussa väkeä tarvitaan paljon, talvella vähän. Ala on myös vaikea mitata, koska siinä on paljon perheyrityksiä, yrittäjiä ja kausityöntekijöitä, jotka eivät näy yritysten palkkalistoilla. Lisäksi maatalous työllistää Yhdysvalloissa vain noin prosentin tai pari työvoimasta, eli sen työpaikoilla ei ole kovin suurta merkitystä koko työllisyyskuvalle. Samasta syystä luvusta puuttuvat myös yrittäjät ja kotitalouksien palveluksessa olevat. Kyse ei siis ole millään tavalla viljelijöiden vähättelystä vaan lähinnä ylimääräisen kohinan karsimisesta.
# 2. Inflaatio vs. pohjainflaatio
**Kysymys:** _Usein puhutaan inflaatiosta ja vielä erikseen jostain pohjainflaatiosta. Miksi? Mikä merkitys tuolla ”pohjainflaatiotiedolla” on sijoittajalle?_
**Vastaus**
Pohjainflaatiosta (_core inflation_) on poistettu energia ja ruoka. Niiden hinnat voivat heittelehtiä rajusti esimerkiksi sodan, kuivuuden tai OPECin päätösten takia, eikä keskuspankki voi niille juuri mitään. Korot eivät avaa Hormuzinsalmea, kuten on nähty viime aikoina.
Sijoittajalle pohjainflaatio kertoo, onko hintapaine jumittunut talouteen. Sitä näkyy esimerkiksi palkoissa, vuokrissa ja palveluissa, ja juuri sitä keskuspankit oikeasti seuraavat. Fed tuijottaa erityisesti PCE-pohjainflaatiota. Jos pohjainflaatio yllättää ylöspäin, markkina alkaa hinnoitella ”korkeammat korot pidempään” ‑skenaariota, ja tuolloin kasvuyhtiöiden kurssit yleensä nikottelevat ensimmäisinä.
# 3. Mikä on iso muutos ja mikä pieni?
**Kysymys:** _Miten tavallinen sijoittaja voisi talousmedian lukuja katsellessaan paremmin hahmottaa, miten niitä pitäisi tulkita? Harvoinhan luvut osuvat ihan täydellisesti ennusteisiin; joskus mennään hieman yli ja joskus hieman ali. Pieni muutos ei sinällään ole uutinen, mutta mistä voi tietää, selvittää tai oppia, millainen muutos on iso tai pieni yms. esimerkiksi jos ostopäällikköindeksi nousi 50,8 pinnasta 51,2 pinnaan tai jonkin maan työttömyysaste nousi 6,7 prosentista 6,9 prosenttiin?_
**Vastaus**
Muutamalla nyrkkisäännöllä pääsee pitkälle:
• **Vertaa lukua ennusteeseen, ei edelliseen lukemaan.** Markkina on jo hinnoitellut konsensusennusteen. Uutinen on vain yllätys, eli ero toteuman ja ennusteen välillä. Esimerkiksi Investing.comin talouskalenterissa näet rinnakkain edellisen lukeman, ennusteen ja toteuman.
• **Katso, kuinka paljon mittari yleensä heiluu.** Hae mittarin historia vaikkapa FREDistä ([fred.stlouisfed.org](http://fred.stlouisfed.org)) ja katso tavallista kuukausimuutosta. Ostopäällikköindeksi voi liikkua pisteen kuukaudessa, joten nousu 50,8:sta 51,2:een on käytännössä sivuttaisliikettä. Kiinnostavaa on lähinnä se, että ollaan yhä 50:n yläpuolella eli kasvun puolella.
• **Katso trendiä, älä yksittäistä pistettä.** Kolmen kuukauden keskiarvo kertoo enemmän kuin yksi kuukausi. Esimerkiksi Sahmin sääntö varoittaa taantumasta vasta, kun työttömyyden kolmen kuukauden keskiarvo on noussut 0,5 prosenttiyksikköä yli edellisen 12 kuukauden pohjan. Tällaiset trendiin perustuvat säännöt ovat oivia apuvälineitä.
• **Muista tarkistukset.** Etenkin NFP-luku korjautuu usein reippaasti seuraavina kuukausina. Viime kuun ”jättiyllätys” voi pienentyä tulevaisuudessa selvästi.
# 4. ”Okei… miksi tämän pitäisi kiinnostaa?”
**Kysymys:** _Miten yleisellä tasolla kannattaisi lähteä tutkimaan ja oppimaan, jotta saisi enemmän irti kaikista talouden mittareista, käppyröistä tai vaikka uutisesta, että teollisuuden ISM-indeksi väsähti? Oma reaktioni on aika usein: ”Okei… miksi tämän pitäisi kiinnostaa vai pitäisikö?” 🙂_
Talousluvut ovat oiva tapa lisätä sivistystä. Tässä muutama tapa oppia:
1. **Opettele syvällisesti muutama mittari, ei kaikkia.** Hyvä perussetti on työllisyys (NFP ja työttömyys), inflaatio (pohjainflaatio), ostopäällikköindeksit (ISM/PMI) ja keskuspankin korkopäätökset. Ne kattavat enemmistön siitä, mikä markkinaa liikuttaa.
2. **Erota ennakoivat ja jälkijättöiset mittarit.** PMI ja sen alaerä uudet tilaukset kertovat suunnasta etukäteen. Työttömyys tulee perässä ja vahvistaa sen, mitä on jo tapahtunut. Mitä reaaliaikaisempi mittari, sitä parempi.
3. **Selaa trendejä.** Kun näet, miltä mittari näytti vuosina 2008, 2020 ja 2022, opit nopeasti erottamaan myrskyn tuulenvireestä.
4. **Hyväksy, että suurinta osaa datasta ei tarvitse seurata.** Pitkäjänteiselle osakesijoittajalle yksittäinen kuukausiluku on harvoin syy tehdä mitään. Makrolukuja kannattaa seurata, jotta ymmärtää markkinan tunnelmaa, eikä siksi, että jokaiseen pitäisi reagoida.
* * *
Kiitos paljon Marianne antoisista vastauksistasi kysymyksiini! 🙂
Välillä sitä “herää”, kun on lukenut makroaiheisen jutun, että sisäistinkö oikeasti asian vai ymmärsinkö jutusta vain, että talouden mittarit ovat nousussa ja sen, että se on ehkä kiva juttu. Onneksi Mariannen vastauksista sain “työkaluja” näiden asioiden parempaan ymmärtämiseen ja oppimiseen, joten olennaisen näkeminen makroasioista helpottaa mukavasti.
Perusasioiden sisäistäminen kunnolla on tärkeää ja se auttaa paljon asioiden ymmärtämisessä sekä uusien asioiden opettelemisessa.
Kivaa lauantaita kaikille! 🙂
---
### Author:  [@Sijoittaja-alokas](https://forum.inderes.com/u/Sijoittaja-alokas)
#### Post date: [Lokakuu 16, 2026, 8.33am UTC](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425/964 "2026-10-16T08:33:45Z")
## **Kahdessadas haastattelu** : **Vernerin kuulumiset**
Verneri oli ensimmäinen haastateltavani, eli numero uno, ja hän sai kunnian olla “mukana” myös 200. haastattelussani.
Herra Pulkkisen kuulumisista on juteltu viime aikoina useampaankin otteeseen näiden tuttujen suurten muutosten innoittamana. Ajattelin kuitenkin onkia Vepulta vielä vähän lisää ajatuksia hänen ja Inderesin yhteisestä historiasta, tämänhetkisistä kuulumisista, tuoreesta työnantajasta etc.
**1. Kerro sun kuulumisesi maksimissaan sataan sanaan viimeisen kuukauden ajalta.**
Minulle kuuluu hyvää ja vauhdikasta! Inderesiltä Aristoille vaihtamisen lisäksi pojalla oli äsköttäin ristiäiset. Kotona on ihanaa hulinaa kolmevuotiaan tyttären kanssa. Päivät ovat melko intensiivisiä: uuden rahaston ylösajoa, valtavasti vuosikertomusten ja muun sijoitusmateriaalin lukemista, sijoituskohteista sparrailua ja tulevan portfolion ideoiden rakentamista. Kiireistä huolimatta olen panostanut yöuniin, mikä on maksanut heti osinkoina itseään takaisin. Loppukesästä aloitettu megalomaaninen erään lautapelin n. 200 figuurin maalausprojekti on hidastunut merkittävästi, mutta sen kanssa ei ole kiire. Lukujonossa olevien kirjojen pino on alkanut myös kasvaa…
**2. Salkunhoitajan työ on kiinnostanut sua pitkään. Ajattelitko jo ennen tätä “tilaisuutta”, että tämä voisi toteutua ihan lähivuosien aikana, vai oliko tämä enemmänkin haave?**
Sanoisin enemmänkin haaveeksi. Olen aina kokenut itseni hieman “ulkopuoliseksi” finanssialalla, mitä hallitsevat lähinnä kauppiksesta tuleva tummansiniseen pukeutuva väki (myönnän kyllä itsekin tykkääväni tummansinisestä “navy bluesta”, se on hyvä väri). Esimerkiksi briteissähän on tyypillisempää kouluttautua siitä aiheesta, mikä eniten kiinnostaa (kuten juuri itse olen tehnyt lukemalla taloushistoriaa) ja sitten työelämässä perehdytään uuteen ammattiin. Luin äsköttäin peräti 20 % vuosituottoa takoneen sijoittajan Rob Vinallin 20-vuotisjuhlakirjeen. Hän mainitsi taustakseen saksalaisen ja ranskalaisen kirjallisuuden ja filosofian! Hän hauskasti tokaisikin, että Kantin ja muiden filosofian jättiläisten tekstien lukemisen jälkeen yhtiöiden vuosikertomukset ovat “walk in the park”. Hän tokaisi tämän aivojumpan olleen paras mahdollinen koulutus lopulta tulevaan salkunhoitajan työhön.
**3. Niin, mikä tämä uusi työnantajasi Aristoi on? Vähän vieras mulle ja eroaako se alansa yhtiöistä jotenkin? Mikä Aristoissa sinua houkutteli työnantajana?**
Aristoi on Antti Bergholmin 2017 perustama sijoituspalveluyhtiö. Yhtiö on varmasti monelle vielä vieras, koska se piti tietoisesti tähän asti matalaa profiilia keskittyen varakkaiden asiakkaiden palvelemiseen mm. valtakirjasalkuin ja yhden rahaston muodossa.
Aristoissa minua houkutti työnantajana yhteinen arvopohja eli arvosijoittamisen filosofia, asiakkaan edun ajaminen ja pienen firman ketteryys. Täällä pääsee tekemään asioita. Toimiston kahvikone maksoi vain 50 euroa, kertoen itseäni miellyttävistä vaatimattomista puitteista ja kulutietoisuudesta. Sen lisäksi analyytikko Niko Vlassisin kanssa olen ystävystynyt Omahassa 2023 eli minulla on jo vuosien ajan muotoutunut kuva yhtiön meiningistä. Ja mikä parasta, täällä pääsee rauhassa lukemaan firmojen vuosikertomuksia ja pohtimaan osakkeita! Työ tuntuu jo nyt pääosin harrastukselta, paitsi sääntely.
**4. Ymmärsin jotenkin, että sinusta tulee salkunhoitaja rahastoon, joka sijoittaisi arvoa luoviin, kassavirtaa kannattavasti kasvuun sijoittaviin yhtiöihin… tällainen pyrkimys ei kai ole kovin harvinaista? Onko teillä jokin erikoismauste, kuten painottuminen tietynlaisiin yhtiöihin, esimerkiksi sarjayhdistelijöihin?**
Maailma on täynnä rahastoja, enkä tunne niitä kaikkia. Silti käsittääkseni juuri tällaisia Arvonkasvattajat kaltaisia rahastoja on hyvin vähän. Esimerkiksi monet rahastot sijoittavat vain tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle sektorille tai ovat temaattisia jne. Tai sitten ne eivät piittaa vallitsevista hinnoittelutasoista lainkaan.
Aristoi Arvonkasvattajat -rahasto keskittyy pääasiassa läntisillä markkinoilla yhtiöihin, jotka ovat pääoman allokoimisen mestareita. Eli yhtiöihin, jotka sijoittavat omistajien rahat fiksusti. Pitkässä juoksussa osakesijoituksen tuotto vastaa yhtiön rahoilleen saamaa tuottoa, kunhan osakkeista ei maksa liikaa. Rahasto pyrkii omistamaan laadukkaita yhtiöitä pitkään. Sarjayhdistelijät ovat yksi potentiaalinen kohderyhmä. Rahasto ei ole “kaappi-indeksoitu” eli sen sisältö tulee poikkeamaan merkittävästi indekseistä. Sen lisäksi rahaston filosofia pohjaa vahvasti arvosijoittamiseen eli kohdeyhtiöitä pyritään ostamaan edulliseen hintaan.
Kun näitä sanoja noudattaa teoissa, rahasto erottuu ytimeltään merkittävästi muusta joukosta.
Haluan korostaa, että arvosijoittaminen ei tarkoita automaattisten matalien hinnoittelukertoimien yhtiöiden ostamista. Arvosijoittaminen tarkoittaa, että maksaa yhtiöistä vähemmän, mitä niiden arvo on. Täten rahastoon voi hyvin ilmestyä yhtiöitä, joiden P/E-luvut ovat esimerkiksi 20, mutta yhtiöt kasvavat vakuuttavin näytöin.
**5. Mikä salkunhoitajan työssä on kiinnostavaa, sinullahan on jo salkku, jota voit hoitaa?**
Jatkuva oppiminen. Sijoittaminen on kiehtova laji, missä saa koko ajan oppia jotain uutta laajalla rintamalla: ihmisistä, taloudesta, kilpailusta, vallasta, psykologiasta. Toinen tekijä on myös ihmiset. Yksin sijoittaminen on yksinäistä puuhaa. Nyt minulla on jälleen (kuten oli Inderesilläkin) fiksuja ihmisiä ympärillä, joilta opin valtavasti uutta sijoittamisesta. Ja mikä parasta, nyt voin keskittyä sijoittamiseen kokopäiväisesti! Inderesillä pääsin keskittymään siihen myös paljon, mutta olihan työn ydin kuitenkin yhteisön rakentaminen palvelun ympärille.
Sijoitin juuri Arvonkasvattajat -rahastoon alkuun 100.000 euroa, jotta minulla on myös merkittävästi omaa nahkaa pelissä osuudenomistajien kanssa.
**6. Mahdoton tehtävä, mutta kertoisitko vuosi vuodelta sinun ja Inderesin yhteinen tarinasi aloitusvuodelta tähän päivään, voit käyttää sanoja per vuosi 50-100?**
2016: Hain ensiksi analyytikon paikkaa, mutta en saanut sitä. Syksyllä hain uudelleen, kun analyytikoksi juuri päässyt Petri Gostowski vinkkasi että haetaan “somettajaa” taloon. Pääsin Inderesille töihin. En saanut juuri mitään perehdytystä, mutta tajusin heti että olemattomien sivuvierailujen nettisivulle olisi parempi saada liikennettä ja nopeasti. Koska Inderesin ala (osakeanalyysi) on vaikeasti viestittävä ja markkinoitava, mietin yhteisön rakentamisen olevan paras strategia tähän. Yhteisökeskeisyys on ollut kantava voima tähän päivään asti.
2017: Inderes tuotti valtavasti jo tekstimassaa (Aamukatsaus, analyytikoiden PDF-raportit) joten keskityin videoihin. Siihen aikaan Mark Zuckerberg halusi Facebookista videoalustan. Algoritmit suosivat livivideoita. Inderes oli harvoja toimijoita Suomessa, jotka tekivät liveä joten Inderes sai kokoonsa nähden suhteettoman suurta näkyvyyttä somessa. Myös ROAST-konsepti alkoi, ensimmäisenä vieraana Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen.
2018: Yhteisölle oleellista on tietysti paikka internetissä, mihin kokoontua. Ensimmäiset viritelmät olivat Slack-ryhmä, joka ei lähtenyt mihinkään ja Yu Gongin yhdessä yössä devaama kommenttipalsta, jossa hengasimme minä, Erno, Yu ja nimim. Timontti. Sitten löysimme nykyisen Discourse-alustan ja foorumi on ollut suurmenestys! Teimme 2018 Jasmin Hamidin kanssa Hamid & Pulkkinen -sarjaa! =)
2019: Inderesin palvelussa oli selkeä heikkous. Yu Gong valitti, että joka aamu Aamukatsaus kertoo kyllä mitä kuuluu yksittäisille firmoille, mutta Inderes ei vastannut kysymykseen mitä tapahtuu maailmalla ja markkinoilla. Aloin tekemään “Melkein minuutissa” -sarjaa, jossa alkuidea oli kertoa minuutissa markkinakuulumiset…
2020: Koronapandemia iski. Kevään jyrkkä romahdus muuttui pian hulivilimarkkinaksi. Inderesin sisältöjen suosion kasvu muuttui rakettimaiseksi.
2021: “Melkein minuutissa” -sarjasta oli tullut supersuosittu. Nimi vaihtui foorumilaisten suosituksesta “Vernerin vartiksi”, koska jaksojen pituus oli ennemminkin yli vartin, kuin yksi minuutti. Pienyhtiökupla saavutti huippunsa vuoden lopussa.
2022: Vernerin vartti palveli sijoittajia alati muuttuvassa maailmassa. Inflaatioshokki, Venäjän barbaarinen hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi rökittivät osakemarkkinoita. Pörssigaalassa minut nimettiin vuoden sijoittajavaikuttajaksi.
2023: Vierailin Omahassa Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa. Sain peräti selfien Berkshiren nykyisen toimarin, Greg Abelin kanssa. Omahassa tutustuin myös nykyiseen kollegaani, Niko Vlassisiin Aristoilta.
2024: Teen paljon sisältöä someen, mutta tältä vuodelta pitää nostaa esiin minun ja Heikki Keskivälin megalomaaninen, 6 tunnin 40 minuutin mittainen [Berkshire Hathaway -podi](https://youtu.be/mXMeRy_ZK-M)! Kiitos Heikki, tätä jaksoa oli todella hauska tehdä! Syksyllä jäin vanhempainvapaalle.
2025: Kauppasota rökitti markkinoita. Kauppasotaa käsittelevät Vartit ovat sarjan yhtiö suosituimpia jaksoja.
En onnistunut kovin hyvin lyhytvideoissa, mutta yritin rohkaista tiimiä tekemään niitä lisää. Engcon -esittelyvideosta tuli puolivahingossa kuitenkin Inderesin historian katsotuin video muistaakeni yli puolella miljoonalla “katselulla” Instagramissa ja Tiktokissa. En tiennyt, että tiltrotoreilla on noin suuri fanikunta! Some on siinä mielessä vekkuli paikka, että välillä kun ajattelee jonkun videon toimivan se ei välttämättä saa suurta huomiota. Joskus taas hieman huumorilla tehty kokeilu voi saada valtavaa huomiota. Algoritmien toimintaa on vaikea ennakoida etukäteen.
2026: Jatkoin sisältöjen hiomista säntillisesti entistäkin paremmiksi. Vuosien sisältötuotanto ja lukuisat esiintymiset eri paikoissa johtivat siihen, että jopa Lahdessa ihmiset tulivat moikkaamaan ja kiittämään Varteista. Olen todella kiitollinen kaikesta palautteesta! Syyskuun 25. päivä oli viimeinen virallinen työpäivä Inderesillä. Työura päättyi symbolisesti Mandatumin ROASTiin. Olihan ROAST kuitenkin pitkäkestoisin ohjelmaformaatti missä olin mukana. Toivottavasti se saa jatkoa uusilla kasvoilla!
(ping @Petri_Gostowski, @Heikki_Keskivali, @timontti, @Erno_Hilvenius, @Yu_Gong, @Petri_Kairinen - pingasin teidät, jotta huomaatte, että teidät on mainittu t. Alokas 🙂 )
**7. Mitä erityistä Inderes on antanut sinulle… ei vain sijoittajana, vaan ihmisenä?**
Mistähän aloittaisin… Inderes on antanut minulle valtavasti lisää sijoitusosaamista, kykyä katsoa asiaa eri kanteilta, kykyä nähdä ihmisissä uusia puolia ja arvostaa niitä, organisointikykyä- ja taitoa. Inderes on antanut minulle valtavasti lisää esiintymistaitoa- ja valmiutta entisestään.
Inderesin kasvun kokeminen 13 ihmisestä 130:een oli valtavan opettavainen kokemus.
**8. Olet aito, helppo, optimistinen ja positiivinen ihminen, joka tuo & luo kaikkea hyvää ympäristöönsä. Mistä iloisen aito positiivisuutesi kumpuaa? Olisiko sinulla antaa jotain ajatuksia meille, miten luoda elämästä onnellisempaa?☺**
Kiitos kauniista ylisanoista! 😃 Tätä vastausta mietin päiväkausia… Koska en mieti kamalasti onnellisuutta eikä se ole minulla tavoite itsessään elämässä. Olen ihmisten seurassa yleensä iloinen, koska saan energiaa ihmisistä. Kun näette minut siis hymyilevän ja nauravan seurassa, se on ihan aitoa iloa.
Olen jo pitkään pyrkinyt tekemään asioita, joista tykkään ja viettämään aikaa ihmisten kanssa, joita arvostan. Pidän odotukset matalina, joten moni asia tuntuu “bonukselta” elämässä. En usko maassa makaamiseen, vaan eteenpäin menemiseen. Syyllistä haen ensimmäisenä peilistä. Yleensä asioissa on aina valoisa puoli. Kaikkea ei tarvitse eikä voi kontrolloida. Olen säälle ja politiikalle immuuni: en synkisty sateesta (päinvastoin, synkkä ja vetinen sää on loistava tilaisuus lukea!) enkä provosoidu eri tavalla ajattelevista ihmisistä. Kenties nämä tekijät saavat huuleni usein kääntymään hymyyn.
* * *
Kiitoksia vastauksista, kiitos Verneri työstäsi Inderesin ja meidän eteen ja kiitos, että olet vielä täällä Foorumillamme kirjoittelemassa meidän kanssamme!
Tässä on hyvää ajateltavaa meille, ja erityisesti äxäläisille 😊 👇
> Olen jo pitkään pyrkinyt tekemään asioita, joista tykkään ja viettämään aikaa ihmisten kanssa, joita arvostan. Pidän odotukset matalina, joten moni asia tuntuu “bonukselta” elämässä. En usko maassa makaamiseen, vaan eteenpäin menemiseen. Syyllistä haen ensimmäisenä peilistä. Yleensä asioissa on aina valoisa puoli. Kaikkea ei tarvitse eikä voi kontrolloida. Olen säälle ja politiikalle immuuni: en synkisty sateesta (päinvastoin, synkkä ja vetinen sää on loistava tilaisuus lukea!) enkä provosoidu eri tavalla ajattelevista ihmisistä. Kenties nämä tekijät saavat huuleni usein kääntymään hymyyn.
Tätä haastattelua ei ole tehty kaupallisessa eikä kommunistisessa yhteistyössä.
Kiitoksia ja miellyttävää viikonloppua kaikille! 😊
ystävällisin terveisin Alokas
[Edellinen sivu](https://forum.inderes.com/t/alokas-haastattelee/35425.md?page=32)