Aktia -konserni

Analyytikon kommentista: “Varainhoidossa hallinnoitava varallisuus kehittyi hyvin ja palkkiotaso pysyi vakaana. Hallinnoitava bruttovarallisuus kasvoi sekä positiivisten nettomerkintöjen että arvonmuutosten ansiosta noin 1,8 % edelliskvartaalista 16,6 mrd. euroon. Jo tuloksistaan raportoineisiin verrokkeihin nähden luku ei ole korkea, mutta Aktian viime vuosien heikko uusmyynti huomioiden suunta on kuitenkin oikea. Valtaosa uusmyynnistä tuli kansainvälisiltä instituutioasiakkailta, kun taas Private Banking -asiakkaiden nettomerkinnät kääntyivät negatiivisiksi.”

Hienoa että on saatu kansainvälisia instituutioita kiinnostumaan. Ikääntyneiden suomenruotsalaisten tuomaan kasvuun ei voi tulevaisuudessa luottaa.

4 tykkäystä

Nyt saatiin kyllä kunnon meriselitys tuohon 47,7 miljoonan euron arvonalennukseen - strategisten painopisteiden selkeyttäminen. On tuossa näemmä kunnon sana-seppoa tarvittu naamoimaan epäonnistunut yrityskauppa.

6 tykkäystä

Kasper haastatteli toimitusjohtaja Anssi Huhtaa yhtiön Q4:n tiimoilta. :slight_smile:

Aiheet:

00:00 Aloitus
00:08 Q4:n ja vuoden 2025 yhteenveto
01:02 Lainakysyntä
02:05 Kasvuajurit
03:04 Markkinaosuuden kasvu Leasingissä
03:37 Asiakasmäärien kehitys
04:43 Luottotappiot
05:38 Varainhoidon kansainvälinen myynti
07:26 Alaskirjaukset
08:58 Kasvuohjelman tavoitteiden saavuttamisen tulkinta
10:36 Ohjeistus vuodelle 2026

4 tykkäystä

Analyytikon arviot tulosraportin jäljiltä.
Target: 12,0 → 12,5€

Tulospäivän kurssilasku piti tuotto-odotuksen riittävänä

Olemme tarkastelleet Aktian arvostusta tasekertoimien, osinkomallin sekä pohjoismaisten pankkiverrokkien kautta. Menetelmät indikoivat osakkeen arvoksi 11,4–14,1 euroa. Varainhoidon hieman piristyneen uusmyynnin takia sopiva tukipiste Aktian arvostukselle löytyy mielestämme jo haarukan keskiväliltä (aik. lähempänä alalaitaa), mikä perustelee tavoitehintamme pienen nousun. Vaikka varainhoidon myynnin käänteen pysyvyyteen liittyy selvää epävarmuutta, on nettomyynti ollut positiivista jo kolme kvartaalia peräjälkeen. Kokonaisuudessaan pidämme Aktian arvostusta edelleen huokeana ja näemme kertoimien nousuvaran ja vahvan osinkotuoton (~7–8 %) tarjoavan sijoittajille riittävän tuotto-odotuksen (>10 %).

7 tykkäystä

roastbeef

Nyt saatiin kyllä kunnon meriselitys tuohon 47,7 miljoonan euron arvonalennukseen - strategisten painopisteiden selkeyttäminen. On tuossa näemmä kunnon sana-seppoa tarvittu naamoimaan epäonnistunut yrityskauppa.

Hei @roastbeef , kiitos kommentista! Minä taidan olla mainitsemasi sana-seppo, jota saat syyttää sanavalinnoista.

Kommenttisi on ymmärrettävä, olisin itsekin saattanut reagoida näin. Nämä sanavalinnat eivät kuitenkaan ole sitä kuuluisaa corporate bs:ää.

Teknisesti tässä puhutaan IAS 36:n mukaisesta uudelleenarvioinnista, joka seuraa muuttuneista strategisista valinnoista ja kasvuoletuksista.

Taaleri-kaupasta seurannut liikearvo sisälsi odotuksia tietyistä tuotteista, asiakassegmenteistä ja kasvupoluista. Aktian strategia on sittemmin ihan konkreettisesti selkeytynyt ja valintoja on tehty vuoden 2025 lopussa: Kuten eilen totesimme, varainhoidossa kasvua haetaan mm. vahvasti kansainvälisestä korkorahastomyynnistä. Samalla entisten Taaleriin-taustaisten tuotteiden rooli on tietoisesti pienentynyt.

Kun liiketoiminnan osiin kohdistuvat kasvu- ja kassavirtaodotukset eivät enää ole samalla tasolla kuin yrityskaupan hetkellä, kirjataan arvonalennus. Näin kirjanpidollisesti taklataan muuttuneita kasvu- ja tulevaisuusoletuksia. Tiedote noudattaa siis kirjanpidollista logiikkaa, vaikka kaikkea ei saa mahtumaan otsikkoon.

Samaan hengenvetoon on hyvä todeta, että Taaleri liikearvosta kaikkea ei alaskirjattu. Kaupassa Aktialle tuli asiakkaita, tuotteita, osaamista jne joka on tuottanut kassavirtaa ja osittain tuottaa edelleen.

Anyway, kiitos palautteesta. Otamme opiksi ja pyrimme jatkossa viestimään tavalla joka ei kuulosta meriselitykseltä.

Mukavaa viikonloppua!

Yt.
OT/Aktia IR

35 tykkäystä

Aktian perinteistä pankkitoimintaa ei ole mitään syytä epäillä. Enemmän kiinnostaa se, millä tavoin strategian mukainen varainhoidon merkittävä kasvu toteutetaan, kun se ei onnistunut Taalerin ostolla.

Näkeekö Aktia, että tuotteet ovat jo, vain myyntiä puuttuu?

6 tykkäystä

Arvopaperi kutsui alaskirjausten perusteluja postmoderniksi runoudeksi. Tarina ei kerro, että onko tuo kehu vai moite.

8 tykkäystä

Sen verran voin Taalerin silloisena analyytikkona kommentoida, että ostohetkellä Taaleri Varainhoidon palkkiot koostuivat karkeasti seuraavista (ei tärkeysjärjestyksessä):

  1. perinteinen varainhoito (rahastot, TVK, konsultatiivinen)

  2. Vaihtoehtoiset tuotteet (valtaosin Taalerin omat rahastot)

  3. Strukturoidut tuotteet

  4. Tuottopalkkiot valikoiduista rahastoista

Käsitykseni mukaan näistä ainakin tuottikset ovat käytännössä kadonneet, kun nämä tietyt rahastot ovat kutistuneet tosi paljon silloisesta ja träkit ovat heikentyneet. Vaihtoehtoisissa Taaleri-yhteistyön piti olla tärkeä palikka, mutta palkkiot jäivät jo aiemmin varsin ohuiksi (monista syistä vaihtoehtoisten rooli on jäänyt tosi pieneksi Aktialla), ja viime kesänä Taaleri myös irtisanoi yhteistyösopimuksen. Myös struksien volyymit ovat käsittääkseni laskeneet reippaasti, sillä aikanaan Taaleri teki näitä ihan kovalla volyymillä. Kun tähän päälle tiedetään, että myös perinteisessä varainhoidossa on Taalerin osalta ollut haasteita (iso vaihtuvuus), niin eipä tuota alaskirjausta voida hirmuisena yllätyksenä pitää. Huom! Aktiahan ei näitä eriä raportoi, eli nämä ovat puhtaasti omia veikkauksia :bullseye:

Anyway kannattaa muistaa, että tämä oli nyt täysin kirjanpidollinen toimenpide :receipt:. Todellinen vahinko sattui jo vuosia sitten, kun integraatio meni syystä tai toisesta puihin :neutral_face:

11 tykkäystä

Hei @740_GLE,

Kiitos hyvästä kysymyksestä! Varainhoidossa kasvua haeteen erityisesti hyödyntämällä vahvaa kansainvälistä kysyntää, joka kohdistuu Aktian korkealuokkaiseen korko-osaamiseen (pitkäaikainen vahvuusalue). Volyymien lisäksi haetaan paremman katteen AuM:ia ja kv-markkina on tässä mielessä kiinnostava. Jakeluverkostoa ja myyntivoimaa vahvistetaan tuntuvasti. Q4:sella kv-myynti näytti jo lupaavalta.

Toki tuotekehitystäkin tehdään ja yllä olevan lisäksi meillä on esim. Premium-ja Private-segmenteissä vahva asema.

Yt

OT/IR

9 tykkäystä

Aktiasta juttua AmWatchilla (maksumuuri): Aktia eyes "notable growth opportunities" in German-speaking markets

Tässä tärkeimmät kohdat:

Aktia will announce the next steps of its international expansion in the coming months, says Executive Vice President of Asset Management Pasi Vuorinen.

“We are going to focus on growth in Europe and especially in Germany and German-speaking markets, which we have identified as areas where we particularly want to grow. Germany is a big market that provides notable growth opportunities,” explains Vuorinen, adding:

“We already have an investor base in Germany, and our name is well known there, so we are committed to invest in further growth. Practically, this means expanding our sales force and forming new partnerships, potentially even establishing a local presence. The next steps in this effort will be announced in the coming months.”

7 tykkäystä

Mielenkiintoista. Jotenkin vaikea kuvitella miten pieni suomalainen varainhoitaja pärjäisi Saksan markkinoilla, mutta ilmeisesti on jo lähtenyt hyvin liikkeelle. Toivotaan parasta! :flexed_biceps:t3:

3 tykkäystä

Erikoistuneilla tuotteilla - Aktia mm. kehittyvien markkinoiden korkorahastolla. Tästä oli artikkeli eilisessä Hesarissa (maksumuuri): Mandatum, Aktia ja Evli houkuttelevat viimein ulkomaisia miljardeja | HS.fi

5 tykkäystä

Aktian vuoden 2025 vuosikertomus on julkaistu | Aktia Pörssi-illassa 25.3.2026

Aktian uunituore vuosikertomus kokoaa yksiin kansiin vuoden 2025 keskeisimmät tapahtumat. Raportti sisältää Aktian vuosikatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen (ml. kestävyysraportin), tilinpäätöksen, hallinnointiraportin sekä palkitsemisraportin.

Linkki vuosikertomukseen: Pörssitiedotteet | Aktia Corporate Site

Tervetuloa seuraamaan Pörssisäätiön järjestämää Pörssi-iltaa keskiviikkona 25. maaliskuuta alkaen klo 17 joko paikan päälle Tampere-taloon tai etälähetyksenä. Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta pitää esityksen Aktiasta. Muut yhtiöt stagella ovat Gofore ja Tokmanni.
Tapahtuman linkki: Pörssi-ilta (Aktia, Gofore, Tokmanni)

Aurinkoista loppuviikkoa!

Oscar T. / Aktia IR

9 tykkäystä

Tässä on Kassun kommentit siitä, miten Aktian sisäisten luottoriskimallien päivitykset laskevat pankin ydinpääomasuhdetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

4 tykkäystä

Tuommoinen tuli vastaan, Osakesäästäjät kampanjoi käytäntöä - Aktia tikun nokassa - painaa ja painaa ja aina vaan painaa uusia osakkeita johdolle ja henkilöstölle.

Vaihtoehto olisi tietenkin hankkia palkinnot pörssistä, jolloin omistajia ei dilutoida.
:grinning_face: No silloin tietenkin kuluisi rahaa…

Pörssihankintoja tietenkin puoltaisi juuri edellämainitun diluution lisäksi tarkempi harkinta ohjelmiin jos ei olisi ‘ilmaista’ tapaa maksaa palkanlisiä johdolle
-no henkilöstön osakesäästöohjelmissa sentään tulee myös rahaa sisään

Aktian kohdalla nämä kaksi tapaa tehdä suunnattuja anteja vuodesta 2020 alkaen vastaa tällä hetkellä 2,4 % kaikista Aktian nykyisistä osakkeista. Joka vuosi Aktia laskee liikkeelle noin 300–500 000 uutta osaketta, joten vanhojen omistajien omistusosuus Aktiassa pienenee vastaavasti hyvinkin systemaattisesti.

14 tykkäystä

Vuodesta 2020 lähtien muiden osakkaiden omistusosuus on dilutoitunut merkittävästi johdon palkitsemisen vuoksi. Kuitenkin samalla ajanjaksolla Aktia on ollut melkoinen alisuorittaja pankki- ja varainhoitosektorin verrokkeihin nähden ja lisäksi vaeltanut kohusta toiseen.

Hyvä aloite Osakesäästäjiltä.

14 tykkäystä

Aktialta eilen uutisia rahoitusrintamalta. Tällä uudella AT1-instumentilla käytännössä korvataan edellinen noin 60 MEUR:n velkakirja, jossa korko olisi nousemassa kesällä. Edellinen laskettiin liikkeelle hyvin matalien korkojen aikaan (korko ~3,9 %), joten oletettavasti tämän uuden korko on selvästi korkeampi. Arviota voi hakea esimerkiksi Nordean liikkeeseen laskemista vastaavista instrumenteista, jotka hinnoiteltiin viime vuoden puolella noin 6,7 %:iin. Varsinaista tulovaikutusta tällä ei ole, kun korot kirjataan vähennyksenä suoraan omaan pääomaan.

6 tykkäystä

Tämähän on hyvän kuuloinen aloite! :smiling_face: Nostanpas foorumilla viestiä ylös, koska tänään näyttää olevan viimeinen päivä äänestää tämän aloitteen puolesta valtakirjalla.

Valtakirja löytyy alla olevasta linkistä. Jos käytät valtakirjaa, se tulee täyttää, allekirjoittaa ja lähettää osoitteeseen edunvalvonta@osakeliitto.fi viimeistään 24.3.2026. Liitto välittää kaikki saadut valtakirjat Aktialle 25.3.2026.

4 tykkäystä

Hei @Badwithmoney , @Sereno ja @Opa

Tämä mielestäni tärkeä keskustelu ja hyvä, että omistajat haluavat käydä hallituksen kanssa vuoropuhelua. Palkitsemista voi tehdä eri tavoilla - toki siinä on aina kyse siitä, että omistaja luopuu jostain pienestä osuudesta, siinä toivossa, että pitkässä juoksussa tämä investointi kannattaa. Tämä on kieltämättä aihe, jossa on useita näkökulmia ja se on sen verran kompleksinen ettei välttämättä ole oikeaa tai väärää.

On siis hyvä todeta, että kokonaisuus saattaa hieman monisyisempi kuin mitä keskustelussa on tuotu esiin.

Ensinnäkin osakepohjainen palkitseminen ei ole pelkästään yhtiön valinta, vaan finanssialan sääntely vaatii, että merkittävä osa muuttuvasta palkitsemisesta toteutetaan osakkeina. Tavoitteena on joka tapauksessa nimenomaan varmistaa johdon ja henkilöstön pitkäaikainen intressiyhteys osakkeenomistajien kanssa sekä hillitä liiallista riskinottoa.

Aktiassa on koko henkilöstölle suunnattu osakesäästöohjelma AktiaUna, jossa osakkeita merkitään (hieman alennettuun hintaan) osalla palkastasta. Suuri osa suunnatuista anneista ovat tähän käyttötarkoitukseen. Mikäli Una-säästäjä sitten pitää osaakkeensa ohjelman ehtojen mukaisesti hän saa palkintona lisäosakkeita. Pörssitiedotteissa kerromme mihin käyttötarkoitukseen anteja ja luovutuksia tehdään.

Toiseksi keskustelussa esitetty vastakkainasettelu “uudet osakkeet vs. markkinoilta ostetut osakkeet” on taloudellisesti hieman yksinkertaistettu. Molemmissa vaihtoehdoissa syntyy kustannus osakkeenomistajille – ero on lähinnä siinä, näkyykö se laimennuksena vai kassavarojen ja jakokelpoisen pääoman vähenemisenä . Jälkimmäinen voi puolestaan heijastua esimerkiksi yhtiön pääomaan, osingonjakokykyyn ja sitä kautta myös osakkeen arvostukseen.

Kolmanneksi on hyvä huomioida, että suunnatut osakeannit palkitsemistarkoituksessa ovat sekä osakeyhtiölain mukaisia että laajasti vakiintunutta markkinakäytäntöä. Niitä käytetään nimenomaan tilanteissa, joissa on olemassa painava taloudellinen syy, kuten kannustinjärjestelmät .

Lisäksi käytännön tasolla vaihtoehto, jossa osakkeet hankitaan markkinoilta, ei ole aivan yksinkertainen: se edellyttää mm. viranomaislupia pankille ja aiheuttaa transaktiokustannuksia sekä mahdollisia markkinavaikutuksia. Lisäksi varainsiirtoveroista syntyy kuluja.

Yhteenvetona voisi todeta, että kysymys ei ole niinkään “hyvä vs. huono” -ratkaisusta, vaan eri toteutustapojen välisestä tasapainosta. Molemmilla tavoilla on vaikutuksensa, ja siksi on yleensä pidetty perusteltua, että hallituksella säilyy joustavuus käyttää kulloinkin tarkoituksenmukaisinta ratkaisua osakkeenomistajien kokonaisedun näkökulmasta. Myös eri tyyppisillä omistajilla voi olla erilaisia toiveita: tietyille osinko voi olla kaikista tärkeintä, toisille ei. Tämä vaatii siis tasapainottelua.

Tämä keskustelu on kuitenkin hallituksen ja omistajien välinen keskustelu, jota toivottavasti voi käydä rakentavasti ja vastakkainasettelua aiheuttamatta. Loppujen lopuksi kaikkien osapuolten tavoite on yhtiön ja sen omistajien menestys.

Mukavaa viikon jatkoa!

Yt.
OT/Aktia IR

15 tykkäystä

Kiitos @oscartaimitarha hyvästä vastauksesta. Aina pitää arvostaa, kun yrityksen edustaja vaivautuu tänne kommentoimaan. Toivottavasti aiheesta syntyy hyvä dialogi myös Osakesäästäjien kanssa.

Osakkeenomistajan kannalta on varmaankin kannustinjärjestelmän toteutustavasta riippumatta tärkeintä se, saadaanko ns. vastinetta rahalle. Aktian tapauksessa oma subjektiivinen tuntumani on, että Aktian johto ei ole suoriutunut tehtävistään alan muihin toimijoihin nähden mitenkään häikäisevästi ainakaan jos Oma Säästöpankki jätetään pois vertailusta. Ja ovikin on käynyt sen verran taajaan, että sitouttamisvaikutus näyttää jääneen heikoksi.

Toivotaan kuitenkin Aktialle hyvää menestystä jatkossa, silloin palkkioitakin maksaa mielellään.

4 tykkäystä