Itse en näe, että Raspberry Pi:tä alettaisiin suuremmissa määrin käyttää IoT-laitteena (tai sen osana), muuten kuin kehitys-, opiskelu- tms. rajoitetussa käytössä. Siinä missä se on monipuolinen, vastaavasti sisältää myös ominaisuuksia, joita (kaikkia) ei monessakaan (loppu)käyttötapauksessa tarvita, eikä niistä siten haluta maksaa. Varmaan on tilanteita, joissa joku Raspberry Pi-malli sopii hyvin lähelle sitä mitä tarvitaan, mutta silloinkin kappalemäärien alkaessa nousta oman raudan suunnittelu tulee aina vaan houkuttelevammaksi, ellei jopa kannattavan liiketoiminnan kannalta pakolliseksi.
15 tykkäystä
RPi on liian kallis IoT käyttöön. Lähinnähän niitä on ostettu kotikäyttöön, mutta sillä alueella Intelin N100-sarja alkanut tarjota samaan hintaan enemmän vastinetta moneen käyttötarkoitukseen.
10 tykkäystä
Kyllä se kuulkaa herrat ja rouvat on meitin ikioma Faaroni 
Video alkaa “sopivasta” kohdasta 
16 tykkäystä
Tässä olisi ehdokas: Resmed
https://x.com/unusual_whales/status/1835728136383971330?s=19
Apple, $AAPL, on saanut FDA:n hyväksynnän uniapnean havaitsemiseen Apple Watchissa
https://store.airliquidehealthcare.com.au/en/blog/post/29-how-many-cpap-machines-are-sold-each-year
Eri tutkimusten ja raporttien mukaan pelkästään Amerikassa on yli 42 miljoonaa unihäiriöistä kärsivää potilasta. Uniapneasta kärsivien ihmisten määrä on maailmanlaajuisesti 100 miljoonaa. Kuitenkin yhdellä viidestä ihmisestä on jonkinasteinen obstruktiivinen uniapnea, kun taas yhdellä viidestätoista on kohtalainen tai vaikea uniapnea. Yli 3/4 uniapneasta tai unihäiriöisestä hengityksestä kärsivistä ihmisistä maailmanlaajuisesti jää huomaamatta ja diagnosoimatta.
Resmed Inc
Tietoja
ResMed Inc. on amerikkalainen lääketieteellisten laitteiden yritys, jonka kotipaikka on San Diego, Kalifornia. Se tarjoaa pääasiassa pilvipalveluihin yhdistettäviä lääketieteellisiä laitteita uniapnean, kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden ja muiden hengityselinsairauksien hoitoon. ResMed tuotti satoja tuhansia hengityskoneita ja kaksitasoisia laitteita auttaakseen COVID-19-potilaiden hengitysoireiden hoidossa. ResMed tarjoaa myös ohjelmistoja sairaalan ulkopuolisille hoitoyksiköille virtaviivaistaakseen hoidon siirtymiä näihin hoitoympäristöihin ja niiden välillä ikääntyneille ja heidän hoitajilleen. ResMed työllistää yli 8 000 työntekijää maailmanlaajuisesti kesäkuussa 2022. Yritys toimii yli 140 maassa maailmanlaajuisesti, ja sillä on tuotantolaitoksia Australiassa, Singaporessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Liikevaihto oli 4,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria tilikaudella 2024. Wikipedia
1 tykkäys
Onko sulla @cicada heittää Resmedin kilpailukentästä jotain? Loppukysyntä on joo kasvava mutta näin lonkalta luulisin että kilpailijoita kyllä on eikä tuossa nyt mitään erityisempiä huippuhyviä ja pitkän aikavälin suojaavia kilpailuetuja ole saavutettavissa. Joten miksi Resmed?
4 tykkäystä
Tässä pitäisi @SentinVenyttaja1 ja @StockTycoon tietää, mitä tarkoitatte sanoilla “kallis” ja “omaa rautaa”. Ymmärrän toki, että kilpailevia laitteita on, mutta ajatus siitä, että ihan täysiverisiä tietokoneita aletaan suunnittelemaan itse jotain tuotetta varten, kuulostaa minun korvaani aivan utopistiselta. Pitää olla aika iso firma, että on varaa palkata tiimi huippuosaajia siihen hommaan. Varsinkin kun puhutaan laitteista, joiden hinta lähentelee mikrokontrollereita.
Kuvitellaan, että sinä ja graafikkoystäväsi päätätte rakentaa älykkään muumiherätyskellon. Sen pitää olla langaton, kytketty älykotiisi, ja siinä pitää olla kosketusnäyttö, josta muumi vilkuttaa samalla kun lempibiisisi spotifystä soi. Mikrokontrolleri ei tähän puuhaan riitä, joten laitatte Polyetyleenikuorten suojiin Raspberry Pi Zeron, jossa pyörii jo ihan oikea käyttöjärjestelmä. Kone maksaa ilman ALVia noin 14 euroa. Sinä koodaat ja kaverisi piirtää muumit käyttöliittymään. Hommaan menee pari päivää. Väsäätte laitteita tuhat kappaletta, joten hardikseen menevä kustannus on 14 000 euroa. Nice. Time-to-market on melkein niin nopea kuin ehtii lämäistä muovikuoret kiinni ja paketin postiin. Tuolla rahalla ei paljon kustomia rautaa ostella. Kallista? Ehkä, mutta toivon mukaan muumi-preemiolla saa kulut katettua.
Entä jos muumiherätyskelloja myydäänkin miljoona kappaletta Japaniin? Oletetaan, että itse herätyskellojen kasaustehdas on jo noussut Saimaan rannalle. Haluatte kustomia rautaa, halvemmalla kiitos! Huomaatte, että koneessa on yksi MicroUSB-portti liikaa, kamerakytkentääkään ei tarvita, ja myös Bluetoothista voisi luopua. Soitatte Raspberry Pi:lle ja pyydätte tekemään teille spesiaalin miljoonan kappaleen erän Zeroja alle 14e hintaan. Jos he suostuvat, onneksi olkoon! Säästitte rahaa.
Mutta eikö voi tehdä vielä halvemmalla, kokonaan itse? Okei nyt pitäisi tehdä oma tietokone: suunnitella, kehittää, prototyypata ja testata se. Saatatte kysyä: RISC-V vai ARM? Keneltä ostetaan suunnittelutyö, vai piirretäänkö itse? Kuinka kauan siihen tyypillisesti menee? Sitten se kone pitäisi varmaan teetättääkin jossain, varmaan Taiwanissa? Soitetaanko TMSC:lle, otetaanko joku joka on joskus tehnyt tätä kaveriksi? Maksaakohan se jotain? Saattaa myös olla, että käyttöjärjestelmääkin pitää muokata vähän, että vekotin lähtee käyntiin. Perkele, pitikö tässä spotifynkin toimia? Mitä luulette, tuleeko hintalappu olemaan alle 14 miljoonaa euroa, ja mikä on time-to-market? Kuinka monta miljoonaa herätyskelloa pitää tehdä, että homma kannattaa?
Muumiherätyskello voi tietysti olla tosi huono idea. Mutta menneessä maailmassa näin huonoja ideoita on ollut aika vaikea toteuttaa, kun taas nyt niitä voi toteuttaa vaikka kahdestaan idioottikaverinsa kanssa. Mielestäni tällainen geneerinen, halpa laite aidosti mahdollistaa jotain, mikä ei realistisesti ole ollut aiemmin mahdollista. Onko tämän markkinan kuningas nyt sitten aivan välttämättä Raspberry Pi - en tiedä, mutta väitän, että se on ehdottomasti matalimman kynnyksen sisääntuloväylä tällaisiin projekteihin ja näyttää olevan yllättävän hyvä skaalautumaan niiden mukana.
19 tykkäystä
Ihan lyhyesti vastaten, iso osa IoT-laitteista on hyvin yksinkertaisia, koostuen esim. mikrokontrollerista, sensoreista/sisääntuloista ja radiosta/muusta verkkoyhteydestä. Sen verran (IoT-)rautaa, että tietoa saa luettua ja laitettua sen eteenpäin, sekä laitetta etänä konfiguroitua. Tuollaisten sopimussuunnittelu ja -valmistus on ihan arkipäivää (voi jopa löytyä valmiinakin). Raspberry Pi:llä tai vastaavalla voi hyvinkin tehdä proof-of-conceptin, monissa tapauksissa se on kuitenkin lopputuotteeseen täysi ylilyönti, mahdollisesti myös virrankulutuksen suhteen, jos laitteen toimittava akulla.
8 tykkäystä
Kysymys kuuluu, että mikä tässä on se todella iso vallihauta, että kasvun kautta tuleva kilpailu ei pilaa kannattavuutta? Teknologista etumatkaa on varmasti mutta jos tämmöinen bisnes lyö itsensä kunnolla läpi voi käydä niin kuin monelle bisnekselle esim. 1999-huuman jälkeen. Kilpailu tuli ja pilasi juhlat.
Satakertaistuminen 10 vuodessa vaatii kyllä a) hurjaa kasvua, b) loistavaa kannattavuutta ja c) mieluusti lähes monopoliaseman koko tuon ajan. Muutenkin asioiden pitää mennä täydellisesti nappiin. Jo tenbäggeröinti on harvinaista herkkua mutta siitä pitäisi tehdä vielä toinen tenbäggeröinti heti perään niin on aika mahdoton yhtälö.
Tämä ketju on mielenkiintoista ajatusjumppaa ja vaikkei tästä ehkä 100x löydy niin tulee mietittyä kasvuyhtiöitä monesta näkövinkkelistä.
9 tykkäystä
Mielenkiintoinen kanta ottaen huomioon että IoT-laitekauppa on ollut Raspberryn keskeisin tukijalka jo aika monta vuotta. Kuluttajat ovat itkeneet säännöllisin väliajoin viivästyneitä toimitusaikoja koska valtavat massat menevät yrityksille omaan käyttöön.
“Ei tää tuu onnistuu”
“… tuota, se onnistui jo, vuosia sitten”
1 tykkäys
2 viestiä yhdistettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone (Osa 9)
On tietysti vaikea antaa mitään vedenpitävää syytä sille, miksei joku voisi tulla takakautta ohi. Kuitenkin Rpi:tä auttaa huomattavasti kilpailijoita isompi tunnettavuus, iso käyttäjäyhteisö, panostus helppokäyttöisyyteen ja erilaiset opetusmateriaalit, mikä on hyvin linjassa sen kanssa, että RasPit on tarkoitettu myös koodaamisen opetteluun. Selvää on silti, että kyllä hommassa pitää olla muita parempi ettei etumatka ala kutistua. Se on kuitenkin melko hyvä etumatka: tuossa harrastelijamarkkinassa muut valmistajat joutuvat melkeinpä myymään tuotteitaan saatesanoilla “vähän niinkuin Raspberry Pi, mutta…”. Teollisissa ratkaisuissa pelikenttä on erilainen, mutta ei halvasta hinnasta ja tunnettavuudesta varmaan sielläkään haittaa ole. Lisäksi yhtiöllä on mielestäni poikkeuksellisen omapäinen johto, joka on onnistunut kulkemaan menestyksekkäästi vasten trendejä ja osoittanut ymmärtävänsä sekä markkinointia että massatuotantoa. Sitäkään ei ole ihan ihan helppo kiinalaisten kopioida. Mutta kieltämättä 100-bäggäämiseen on vielä jonkin verran matkaa.
@SentinVenyttaja1 Olen samaa mieltä, että mikäli mikrokontrolleri riittää jonkun sensorin tai laitteen säätämiseen, SBC:tä ei tietysti siinä hommassa (lopputuotteessa) tarvita. Ja jos IoT-laitteilla tarkoitetaan pelkästään sensori+mikrokontrolleri -tyyppisiä komboja, niin toki markkina on silloin määritelmällisesti vähän eri. (Kyllä Raspillakin on mikrokontrollereita, mutta ei mitään tiettyyn asiaan erikoistunutta kamaa.) Mutta itse ainakin seuraan mielenkiinnolla, mihin halpoja ja helppokäyttöisiä SBC:itä vielä keksitään laittaa.
100-baggers kirjan kirjoittajalla on paljon materiaalia saatavilla myös ilmaiseksi https://www.woodlockhousefamilycapital.com/ sivustolla. Alla joitakin " Finding 100-Baggers"-blogissa nostettuja asioita auttaamaan löytämisessä tai muussa tutkimisessa.
Portfolion rakentaminen
- Keskitetty tyyli n. 12 osaketta tai VC-tyyli 30-50 osaketta
- 30 osakkeen tarkka seuranta on jo vähän hankalaa
- Tärkeintä on kuitenkin rakentaa portfolio, joka sopii itselle
Valuaatiossa huomioitavaa?
- Alhaiset arvostuskertoimet ja kovaa kasvua (harvinaista)
- Liiketoiminta on jopa tärkeämpää kuin valuaatio
- 100-baggerin nappaamiseksi on pystyttävä pitämään osakkeista kiinni reilusti yliarvostettuinakin
Huomioi, että…
- Perinteiset tunnusluvut eivät kerro kaikkea tarvittavaa
- Miten paljon pääomaa tarvitaan tuottamaan euro voittoa?
- Miten iso osa tästä on vapaata kassavirtaa?
- Paljonko tuottoa syntyy sijoitetulle pääomalle? Riittääkö se kattamaan kasvun tarpeet?
- Voidaanko voitot investoida kasvuun ja miten se vaikuttaa voittoihin?
- Miltä kilpailu vaikuttaa? Onko kannattavuus kestävällä pohjalla?
Suuret voitot ja mahdollisuus niiden sijoittamiseen omaan liiketoimintaan ansaitsee korkeat arvostuskertoimet. Tämä unohdetaan usein, kun vertaillaan osakkeita tai indeksejä.
- Hyviä yhtiöitä voi ja usein mahdollisesti joutuu ostamaan kurssin ollessa ennätyslukemissa. Dippien odottaminen voi olla kallista. Parhaiten tuottavat 100-baggerit ovat usein lähellä vuoden korkeinta osakekurssiaan, mikä on aikalailla välttämätöntä. Jatkuvasti mörnivä osake ei sen sijaan lähde kuuhun vain, koska ostat sitä omaan salkkuusi. Kaikki suuret voittajat ovat kuitenkin kokeneet sydänkohtauksia aiheuttavia laskuja, jolloin niitäkin on vaikea ostaa.
Mitkä osakkeet sitten voisivat olla 100-baggereitä?
- Pienyhtiöitä ei halua nimetä, joten se on paras paikka tutkimiselle.
- Evolution Gaming
- Constellation Software
- Copart
- Heico
Constellation Softwaren vanhempia raportteja on kehuttu paljon, joten sieltä voi saada hyviä ideoita. Salaperäisestä perustajasta Mark Leonard:sta löytyy ainakin pari kiinnostavaa videota youtubesta.
28 tykkäystä
Käytimme usean vuoden ajan TMS-hoitoa masennukseen, mutta suhteessa hintaan tulokset jäivät liian laihoiksi ja käyttö vähäiseksi.
11 tykkäystä
Oletko lääkäri? Kuulisin mielelläni kunnon perusteluja?
1 tykkäys
Monessa paikassa tulostavoite varmaan luokkaa 10:1 suhteessa investointiin, niin ihan ymmärrettävä aspekti etenkin kun TMS:n tiedetään auttavan noin 20% potilaista kun verrokkiryhmä on 10%.
Yhteiskunnallisella tasolla myös vaikea mitata todellisia säästöjä.
En ole mutta kuulun johtoryhmään jossa päätökset palveluvalikon sisällöistä tehdään. Mielestäni kyllä perustelin asiallisesti jo eli hinta suhteessa saatuun vähäiseen hyötyyn verrattuna muihin palveluihin. Voi olla että jonkin verran oli myös ns. vastustushiekkaa joissain ammattiryhmissä, kenties myös asiakaskunnassa, tätä toimintaa kohtaan (verrattuna esim. terapialinjaan). Päätösehdotuksen esittelijät olivat toki lääkäreitä.
Asiakaskuntamme on n. 7,3% työikäisestä väestöstä (15-74v).
14 tykkäystä
Mohnish Pabrain yksi ensimmäisistä sijoituksista (Satyam Computers) nousi viiden vuoden jälkeen 130-140 kertaiseksi. Myynnit osui ilmeisti hyvin lähelle IT-kuplan huippuja, jolloin P/E-luku huiteli sadan kieppeillä.
Nokian kehityskin näyttää tuohon aikaan aika nätiltä. Voisi kyllä perehtyä vähän paremmin tuon ajan raportteihin, kun tuollaista herkkua löytyy ihan kotipörssistäkin.
3 tykkäystä
Muutama 100-baggeri maailmalta. Aika erilaisia toimialoja päätynyt tähän listaukseen
FinChat on X: “These 7 stocks have quietly become 100-baggers over the last 20 years: {Thread} https://t.co/gTdL9fNshB” / X. Mielenkiintoisia myös noi kehitykset, kun huomioi miten paljon tähän aikajaksoon on mahtunut erilaisia kriisejä.
Yhtiö ja markkina-arvo
1.) Universal Insurance Holdings, $598 million
2.) WisdomTree Inc., $1.42 billion
3.) Vitec Software Group, $1.98 billion
4.) Kweichow Moutai, $312.8 billion
5.) CD Projekt SA, $4.33 billion
6.) Deckers Outdoor, $25.4 billion
7.) Monolithic Power Systems, $45.6 billion
6 tykkäystä
Pieni välitsekki, kun tästä ketjun avaamisesta on kulunut 1,5 vuotta. Kurssi noussut tuosta melkein +400%, eli ollaan vielä ainakin toistaiseksi 100x 10v -vauhdissa 
80 tykkäystä
